perjantai 7. lokakuuta 2016

6.5.16: Miten 4-vuotiaalle laitetaan silmätipat?


Tyypillä alkoi aikaisemmin tällä viikolla molemmat silmät kutista, kirvellä, punoittaa ja kipunoida. Siitepölyallergiaa tai katupöly-herkitystä ehkä? Espoossa toimii terveysneuvonta kullakin terveysasemalla, joten soitin ja tiedustelin vähän apuja apteekki-ostoksille. Reseptivapaasti saatavia Lomudal-silmätippoja voi käyttää oireiden mukaisesti aamuin illoin 1-2 tippaa per silmä yli 4-vuotiaalla. Kysyin samalla miten lääkäriaikoja olisi saatavilla ja ensimmäinen vapaa aika löytyi 17.5. Meillä molemmat lapset on vakuutettu sairaskulu-vakuutuksilla, joten mikäli oireilu edelleen jatkuu, niin taidamme käydä vakuutuksen turvin yksityisellä lastenlääkärin vastaanotolla.

En ottanut tosissani, kun apteekissa farmaseutti lohkaisi kassalla, että: "Se tippojen laitto 4-vuotiaan silmiin onkin sitten ihan oma juttunsa. Että onnea ja pitkää pinnaa vaan!"

Siispä tänään illalla oli allekirjoittaneen vuoro laittaa tipat, kun aviomies on menossa:
"Äitii, laitetaan silmätipat vasta hammaspesun jälkeen."

"Äiti, minun silmiä ei kutita. En minä nyt tarvitse niitä tippoja."

"Äiti, laita Neiti ensin nukkumaan, vasta sitten laitetaan ne silmätipat."

"ÄITI, MINÄ EN HALUA NIITÄ SILMÄTIPPOJA!!!"

"Äiti, ensin tähän silmään."

"Eiii, MINÄ SANOIN JO ETTEN HALUA NIITÄ TIPPOJA!!!"

"Äitii, kamalan kylmiä ne tipat, kun ne on sieltä jääkaapista."

"Miksi pitää laittaa niitä tippoja?!!"

"MUTTA MIKSI?!"

"Äiti, tähän toiseen silmään ensin."

"Eikun tämä toinen silmä ensin!"

"Se sattuu, kun ne tipat laitetaan. Minä haluan niitä aikuisten silmätippoja!!"

"Äitiiii, MINÄ EN HALUA ETTÄ SINÄ LAITAT NIITÄ TIPPOJA!!"
Kyllä oli äidin kärsivällisyys koetuksella ja lopulta komensin vastalauseita karjuvan/parkuvan omapäisen kakaran omaan huoneeseensa ja nukkumaan ilman iltasatua ja niitä tippoja.

"ÄITI MINÄ HALUAN NE SILMÄTIPAT!!"


"Äiti, minä haluan syliin."

"Äiti, MIKSI MINÄ EN SAA NIITÄ TIPPOJA?!"
"Minulla on jano."

"Eikun äiti minulla onkin pissahätä."

"ÄITIIIII, ne tipat on liian kylmiä!!"

"Äiti, tähän silmään ensin."

"Äiti, miksi ne tipat pitää laittaa?"

"EN MINÄ HALUA NIITÄ TIPPOJA!!!"

"Minä en halua katsoa kattoon!!"

"Äiti minä haluan syliin. Miksi minä en voi tulla syliin?"

Passitin Tyypin uudestaan yläkertaan.

"En minä mene nukkumaan! MINÄ HALUAN NE SILMÄTIPAT! Laita minulle ne silmätipat!!!!"

"NE ON NIIN KYLMIÄ, EN MINÄ HALUA NIITÄ!"
"ÄITII, minä haluan syliin!"

"ÄITII, MINÄ HALUAN ETTÄ SINÄ LAITAT MINULLE NE SILMÄTIPAT!!"

"Äiti, minä haluan mennä nukkumaan! Äitii, minulla on jano."

"ÄITIIIIIIIII!!!"

Lopulta 18 minuuttia kestäneen taistelun jälkeen, tipat laitettiin onnistuneesti molempiin silmiin alle 20 sekunnissa. Ja Tyyppi sai tulla syliin ja olla halittavana ja käytiin läpi mikä kaikki harmitti ja miksi kaikki harmitti. Äiti pyysi anteeksi kiivastumistaan ja karjumistaan. Ja luettiin hassunhassu iltasatu.

Rakastan tuota omapäistä ja varsin lujatahtoista 4-vuotiasta uhma-ahmaraivareita saavaa esikoistani ylitse kaiken. Mutta voi hyvää päivää miten tyhjäksi oma pää vetää noiden raivareiden edessä! Kyllä taas tunsi itsensä taantuvan sinne leikki-ikäisen tasolle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!