lauantai 15. lokakuuta 2016

15.5.16: Matkalla Mimmilään


Kun matkalla mummolaan matkustetaan jalkapatikalla ja kympin ratikalla, matkustettiin me eilen Tyypin kanssa Mimmilään U-junalla. Mutta kuten Mimmi osuvasti sanoikin, niin kyllähän mummolaan tai no, meidän tapauksessa Mimmilään täytyykin matkustaa junalla peltoaukeiden (Kauklahden ja Luoman) läpi. Harmi vain sinällään, että me hyppäämme junan kyytiin Kauniaisista, joten voipaperiin kääräistyjä eväsleipiä ei päästä syömään junan kyydissa Pasilan kohdalla.


Äidilläni on toisessa olkapäässään vähän ongelmaa, joten olin luvannut mennä auttamaan kevätsiivouksessa mattojen tamppaamisen ja verhojen vaihdon kanssa. Olen viettänyt niin aktiivisesti aikaa työpöydän ääressä, että oli selvää, että Tyyppi lähti matkaan mukaan jo heti aamusta ja isi sitten seurasi perässä Neidin kanssa päikkäreiden jälkeen. Mimmilässä nimittäin syödään aina poikkeuksetta räiskäleitä iltapäivisin.

Aamupäivällä ei vielä satanut, joten samalla kun minä pistin tampaten mattoja, Tyyppi löysi Puh-karhuineen tekemistä pihan leikkimökin kevätsiivouksen merkeissä. Ja tietysti Tyyppi halusi myös tampata mökin mattoja.



Tampattuani 4 mattoa sainkin sitten jo sellaisen allergia-kohtauksen, ettei samanlasta ole ollut vuosiin. Olen allerginen sekä siitepölylle, että eläimille, ja äidilläni on koira. Maailman tai ainakin Kirkkonummen höntein Pluto- eli Neidin mukaan Puppu-koira. Onneksi Pluton mielestä myös Tyyppi ja Neiti ovat tosi jees, koska nämä jaksavat heittää palloja noudettaviksi lähes kyllästymispisteeseen asti.

En tosiaan ajatellut, että mattojen tamppaus aikaansaisi ihan näin hurjaa kohtausta, koska syön kuitenkin siitepölykauden aikana säännöllisesti antihistamiinia. Mutta mutta väärässäpä olin! Onneksi oli silmätipat messissä, koska Tyypille tiputellaan nyt päivittäin 2-4 kertaa tipat silmiin. Alkuillasta kotona niiskutin vielä helpotukseksi nenäsumutetta sekä keuhkoputkia avaamaan astma-lääkettä ja aamulla oireet olivat vihdoin ohi. Huh.

Tyypin mielestä parasta eilispäivässä oli se, että sai Mimmin kanssa paistaa yhdessä räiskäleitä. Ja syödä määrättömän määrän irtokarkkeja! Ja lounaaksi nakkeja ja ranskalaisia. Mimmilässä on Mimmilän herkkusäännöt.



Miten paljon iloa ja riemua 4-vuotias voikaan vehnäjauhopurkista repiä!


Päikkäriajan jälkeen aviomies ja Neitikin ehtivät Mimmilään. Räiskäleet paistuivat ajoissa valmiiksi. Tyyppi todella ahkerasti vahtikin Mimmin kanssa ettei yksikään päässyt palamaan liikaa, vaan juuri sillai hieman ja sopivasti. Ja ehkä lienee sanomattakin selvää, että jokainen räiskäle tuli syödyksi.

Mimmin erikoisuuksiin kuuluu tosiaan lettujen paisto. Kun Mimmi muutti omaan kotiinsa Mimmilään viime vuonna, hän ilmoitti, että aina kun Tyyppi tai Neiti haluaa lettuja, hän niitä paistaa. Ekalla kerralla Mimmi paistoi pikkulettuja, mutta seuraavalla kerralla tekikin isoja lettuja eli räiskäleitä. Ja räjäytti kyllä sillä kirjaimellisesti pankin Tyypin mielessä: onhan se nyt ihan eri asia syödä isoja, kuin pikkulettuja! Niinpä Tyyppi on tehnyt selväksi ettei Mimmi enää koskaan paista mitään pikkuisia lettuja vaan aina räiskäleitä.
 


Eilinen päivä vietettiin Mimmilässä ja tämä päivä vietettiin iltapäivän ja alkuillan osalta Lintsillä. Viikonlopusta on erittäin onnistuneesti ammennettu latausta jälleen uuteen työviikkoon!

Kiinnostaisiko teitä muuten lukea fiiliksiä töiden ja kotiarjen yhteensovituksesta? Tai olisiko muita postaustoiveita?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!