sunnuntai 25. syyskuuta 2016

13.4.16: Koti-isin päivä: tiistai


6:30 Aika herätä. Talo on hiljainen, vaimo töissä ja lapset nukkuu vielä. Yllättävän pirteä olo, vaikka eilen tuli käytyä illan päätteeksi lenkillä. Voisi varmaan yrittää nukkua, mutta haluan päästä lukemaan kaiken HIFKin eilisestä Liigan finaaliin pääsyn ratkaisseesta pelistä. 0-4 vieraskentällä, jestas sentään mitä myllytystä! Hesarin nettilehtikin hehkuttaa oman kaupungin jengiä. Pikkuisen on omat jalat jumissa yhdestä lenkistä. Jätkillä varmaan painaa enemmän. Juostava kuitenkin on. Molempien. Tilastojen mukaanhan kaloreita kuluu nykyään yleisestä aineenvaihdunnan hidastumisesta johtuen vuorokaudessa noin pari sataa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Siihen lisäksi se, että jääkaappeja löytyy nykyään kotoa kaksi. Pitäisi varmaan juosta paljon enemmän.

8:00 Lapset alkavat heräillä. Ehdinkin jo lukea kaiken tarpeellisen aiheesta jos toisesta ja tsekata vielä videotkin. Etenkin Luttisen maali oli todella nätti. Molemmat lapset nousevat hyväntuulisina. Muistan varmistaa, että Tyypin huoneen ovi pysyy kiinni, jottei hänellä mene hermot, kun Neiti painelisi sinne.

8:15 Vaippa vaihdettu Neidille, ajan partaa. Juutun samalla juupas-eipäs keskusteluun Tyypin kanssa siitä saako pyykinpesukoneen säädintä rullata huvikseen. Äidin mukaan kuulemma saa. No, minä sanon että ei saa. Miksi? No muun muassa siksi koska sitä on nyt rullattu muutama kymmenen kertaa ympäri eikä se ole lelu. Saan kuulla kunniani, mutta en anna periksi.

8:25 Siirtyminen alakertaan. Rauhoitetaanpas puuronlaittohetki tahmatassumuumilla. Eli muumipapan muistelot osa 2 pyörimään telkkariin.

8:30 Isille ja Tyypille kaurapuuroa, Neidille neljän viljan puuroa. Kaikille lisäksi mummun poimimia mustikoita ja Neidille vielä marjasosetta, jotta puuro jäähtyy syöntikypsäksi.

8:45 Puurot syöty. Siihen päälle D-vitamiinitabletit ja ksylitol –pastillit molemmille lapsille. Itselle toinen kuppi kahvia ja sen jälkeen purkkaa. Laitan muumit takaisin pauselta, jotta ehdin tiskata rauhassa. Vaimo kokkaa meillä 80 prosenttisesti ja minä tiskaan 90 prosenttisesti. Jos joku asia on varma, niin joka päivä tulee jotain pannua tai kattilaa jynssättyä. Se alkaa toisaalta jo sujua varsin hyvin. Neiti painelee keittiöön ja löytää eilen illalla alas jääneet suihkutossuni. Saa soviteltua ne jalkaansa ja…ei se isin kengissä kävely niin vaikealta näytäkään. Ainakin keittiöstä olohuoneeseen menee ihan hyvin.

9:15 Keittiö saatu siivottua, joten eikun lapset hammaspesulle. Pienempi ensin. Neiti viihtyy hyvin, kun pullistelen poskiani ja hän voi kädellään pamauttaa pullistuman aina toiselle poskelle hammaspesun lomassa. Joudun vähän toppuuttelemaan kovimpia heijareita. Tyyppi ihmettelee kikatusta ja tulee kärkkymään omaa vuoroaan. Tästä rasti seinään. Tyyppi haluaa, että laulan ambulanssilaulua, kun pesen hänen hampaansa. Okei, sillä mennään siis.

9:30 Alkaa jokaisen vanhemman aamun suosikkihetki, lasten pukeminen. Itseäni helpottaa eniten, kun ei ole aikataulua kiristämässä tunnelmaa. Myöskin sään vähäinen lämpeneminen auttaa. Ei tarvita aivan niin paljoa päälle. Silti joudun uhkailemaan Tyyppiä sillä, että autossa kuunnellaan vain radiota eikä lastenlauluja, jos homma menee kiukutteluksi. Tehoaa hyvin. Pakko silti ottaa oma pitkähihainen paita pois. Lämmin tässä rutistuksessa muuten tulee.


10:00 Lähtö Tapiolan asukaspuistoon, joka on harkittu riski. Nelivuotiaalle ja alle kaksivuotiaalle löytyy kyllä molemmille tekemistä. Nähtäväksi kuitenkin jää löytyykö molempia samanaikaisesti miellyttävää puuhaa. Yksinäni kun en kuitenkaan repeä kahteen paikkaan, kuin korkeintaan peräkkäin. Lastenvaunut, kaksi palloa, vettä, viinirypäleitä ja aurinkolasit kaikille mukaan ja sitten menoksi.


10:20 Puistossa! Todella hieno sää ja todellinen täysosuma muutenkin. Neiti ja Tyyppi pelaavat molemmat kori- ja jalkapalloa, ovat samaan aikaan kahdessa keinussa ja polkupyöräkarusellikeinussa, jota pääsen polkemaan. No, lähtevätpä samalla hapot jaloista. Kevätpäivä on auringossa niin lämmin, että taas on otettava oma pitkähihainen pois ja mentävä t-paidalla ja takilla. Toivottavasti lapsillakaan ei ole liikaa päällä. Toisaalta ei siinä keinussa kuuma tule kuin vauhtia huhkivalla isillä. Neiti haluaa pomppimaan pikkutrampalle. Polvistun siihen viereen, otan molemmista käsistä kiinni ja pompotan. Ihan hyvinhän tämä sujuu. Tyyppi polkee kolmipyöräisellä ympärillä.



11.00: Aurinko lämmittää ja siirrymme penkille juomaan vettä ja syömään viinirypäleitä. Tällaisista hetkistä se hyvä elämä koostuu, ei epäilystäkään. Seuraava viinirypäle vaan suuhun ja… lapsilla on ollut sama ajatus, koska Tyypillä on viimeiset kaksi rypälettä jo kädessään. Ei jäänyt paljon isille, mutta ei se mitään. Annas toinen niistä kuitenkin Neidille. Sinne menivät ja molemmat ovat tyytyväisiä.


12:00 Lähdemme autoa kohti. Tyyppi haluaa vaunuihin. Sopiihan se. Sisarusistuin jäi kotiin, joten etenemme niityn poikki suht hitaasti, koska Neidillä riittää ympäristössä ihmettelemistä.

12:30 Pääsemme kotiin ja lämmitän kaikille kolmelle vaimon eilen tekemää kinkkukiusausta. Tiskaamisnakki tuntuu jälleen kerran erittäin kohtuulliselta. Syömme kaikki hyvällä ruokahalulla annokset loppuun. Lapsille ksylitol-pastillit, Neidille puhdas vaippa ja molemmat päiväunille.

13:00 Molemmat lapset ovat yläkerrassa nukkumassa. Täytyy taas paahtaa johtamisen perusopintoja eteenpäin. Tämän päivän luennon aiheena on sukupuoli ja johtaminen. 

Tähän väliin on aivan pakko kyseisen aiheen mukaisesti jakaa kuva Tyypin tempputemmellyksessä saamasta Suomen Voimisteluliiton voimistelun alkeisjatkopassista. Havahduin asiaan, kun Tyyppi kysyi minulta eilen pukuhuoneessa tunnin jälkeen mitä tyttö tekee? Kysyin mikä tyttö ja Tyyppi näytti yhtä passin kuvaa. Totesin, että tyttöhän tekee kärrynpyörää. 

Jäin kuitenkin tutkimaan passia tarkemmin. Laskin kahdelta aukeamalta yhteensä 48 kuvaa, joista ainoastaan kahdessa oli poika yhtenä osapuolena. Kaikissa muissa 46 kuvassa oli yhteensä 106 tytön kuvaa. Tämä avaa itselleni paremmin sitä, miksi passissa ylipäätään erikseen todetaan sekä tyttöjen että poikien olevan tervetulleita 3-12 – vuotiaille tarkoitettuun voimistelukouluun.


14:45 Havahdun siihen, että muistan mummun tulevan viidentoista minuutin kuluttua vahtimaan lapsia pariksi tunniksi, jotta oma jälkikasvunsa pääsee opiskelemaan. Päätän herättää Tyypin, jotta hänelle jää paremmin aikaa orientoitua tilanteen muuttumiseen.

14:50 Tyyppi herää ja ovikello soi. Mummu tulee tavoilleen uskollisena hyvissä ajoin. Tuo tullessaan myös pari rullaa sekä talous- että vessapaperia. Hienoa, iso kiitos myös näistä. Molempia kuluu lapsiperheessä uskomattomia määriä. Tyyppi on vähän jäissä, kun on vielä aivan unen pöpperössä. Haluaa pysyä sylissä. Mikäs siinä, vähän vaikeusastetta mummun kahvin keittoon ja omien eväiden laittoon, mutta kyllä tämä luonnistuu. Mummulle kahvin kanssa keksi ja Tyypille kanssa. Ja sitten alkaakin Tyypillä jo Kanin loikka –peli mummun kanssa. Valmistan vielä riisin lapsille. Laitan myös Bolognesea pannulle oikean määrän ja lautaset sekä lusikat valmiiksi odottamaan, jotta äitini ♥ pääsee mahdollisimman vähällä.

15:25 Ovesta ulos ja autoon.

15:26 Ovesta sisään ja aurinkolasit sekä vesipullo kyytiin. Uusi yritys lähdölle.

20:05 Takaisin kotiin. Onneksi lapset valvovat vielä sängyissään. Käyn ensin Tyypin luona juttelemassa viisi minuuttia siitä, mitä mummun kanssa tehtiin ja miten ilta sujui. Sen jälkeen Neidin luokse ja nosto unipussissa syliin. Kujertelemme hetken aikaa ja leikimme kukkuu – leikkiä hiljaisella volyymilla. Sitten lasken Neidin unipusseineen takaisin sänkyyn ja laitan Gibigyyn (kilpikonnan muotoinen soittorasia, jonka hankin jo aikanaan Tyypille) uudestaan päälle.

20:15 Ruokailua ja päivän purkua vaimon kanssa. Näyttää siltä, että oli kotona kumpi tahansa, niin sillä olisi illalla enemmän juteltavaa. Tilastoista kun tykkään, muistan, että me suomalaiset siedämme monia muita paremmin hiljaisuutta. Päätän kasvattaa tuota tilastoa.

21:00 Daddy´s QUALITY time, koska vaimo menee nukkumaan. Netflixistä pyörimään spin off Breaking Badista eli Better Call Saul: toinen kausi, jakso 9. Sarjan ehdoton helmi on Mike Ehrmantraut, joka oli yksi suosikkihahmoistani jo Breaking Badissa. Ne, jotka eivät ole katsoneet kumpaakaan sarjaa, saattavat silti muistaa häntä näyttelevän Jonathan Banksin jo legendaarisesta Wiseguy –sarjasta (hän oli siis se poliisi, jolle Ken Wahlin esittämä Wiseguy aina peitetehtävistään soitti puhelinkopista).


22:00 Mestarien liigan puolivälierän toinen osa Man City vs. PSG. Aguero kaadetaan, City saa pilkun. Sergiollakin taitaa olla jalat hapoilla, koska vetää ohi. Töissä ollessani en jaksanut valvoa millään näitä matseja ekaa puoliaikaa pidemmälle. Huomenna olen kuitenkin edelleen kotona. Let´s rock!! ;-)

23:55 Hampaiden pesulle ja nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!