lauantai 30. heinäkuuta 2016

21.10.15: Kun äiti voi hyvin...


...niin meidän perhekin voi hyvin.

Olen ihmetellyt muutaman viikon ajan miten oma oloni on niin vetämätön. Aamuisin 8-9 tunnin yöunien jälkeen tuntuu siltä, että en jaksa nousta. Ja päivällä lasten nukkuessa päikkäreitä, on pakko torkahtaa itsekin. Olen huomannut, että silloin, kun oma fiilikseni ei ole paras mahdollinen, niin se heijastuu samantien omiin syömisiini. Lapsille ja aviomiehelle kyllä kokkaan kunnon ruokaa, mutta itse alan syödä ihan mitä sattuu.

Olen ollut syyskuun alusta karkkilakossa. Olen sellainen tyyppi, että joko-tai, eli en tunne käsitettä kohtuus mitä tulee irtokarkkeihin tai suklaaseen. Näin ollen saatoin päivittäin pistellä Maraboun Japp-levyn tai pari kolme Geisha-patukkaa kerralla suusta alas. Niinpä päätin vieroittaa itseni karkeista ja kaikesta ylimääräisestä sokerista kolmen kuukauden ajaksi. Samalla vähensin huomattavasti myös keinotekoisten makeutusaineiden määrää. Ensimmäiset 2 viikkoa olivat todella rankkoja. Väsymys ja päänsärky olivat aikamoisia etenkin kuudennen ja seitsemännen päivän kohdalla. 

Mutta sitten helpotti!



Karkkilakko on pitänyt, mutta muuten omat syömiset ehtivät olla aika älyttömiä parin viikon ajan.
Esimerkiksi, tiedättekö ne Lidl:in paistopisteen karjalanpiirakat? Kun syö yhden, syö hetkessä toisen. Ja kolmannen. Ja lopulta niitä olen voinut tunnin sisällä pistellä poskeeni 6-7 kappaletta. Vähän sama juttu, jos kaapissa sattui olemaan keksejä vierasvarana. Leikkipuistosta kotiutuessa oli helppo oma nälkä taltuttaa keksipinolla samalla, kun valmistin lapsille lounasta. Anyone else...?

Painoni on jojoillut vuosikausia ja aika monta vuotta olen kokeillut milloin mitäkin dieettiä ja laihdutuskuuria. Alkaessani odottaa Neitiä, ystäväni vinkkasi minulle osapaastosta eli 5:2-dieetistä. Pääsinkin aloittamaan paaston tuolloin pari kuukautta Neidin syntymän jälkeen ja viidessä kuukaudessa saavutin tavoitepainoni ja vaaka näytti tasan 56 kg. Paino on pysynyt tuon jälkeen heilahdellen +/- 1 kg:n tuntumassa valtavista suklaa-määristä huolimatta. Olen kirjoitellut tästä paljonkin pinkkiin blogiin, joten täältä pääsee halutessaan kurkkaamaan postauksiani aiheesta osapaasto: click click!

Tajusin vasta, että epäsäännölliset syömiset eivät mitenkään auta omaa oloa paremmaksi, vaan oikeastaan päinvastoin. Niinpä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja viime viikolla aloitin osapaaston uudestaan.

Vaikutus on ollut ihan mieletön ensimmäisestä paastopäivästä lähtien. Turvotusta on lähtenyt kropasta ~1,5 kg tämän reilun viikon aikana. Eikä nyt tarvitse eikä edes tee mieli tintata kerralla pinoa niitä karjalanpiirakoita tai Domino-keksejä. Olo on niin paljon parempi ja energisempi!

Juon (jälleen) päivittäin tarpeeksi vettä eli noin 2 litraa/pvä. Viikon kahtena paastopäivänä tulee syötyä terveellisesti muun muassa ruishiutalepuuroa, vihanneksia ja hedelmiä. Osapaastossa paastopäivän kalorimäärä naisilla on 500, miehillä 600. En laske päivittäisiin kaloreihin mukaan vähäkalorisia juttuja, kuten paprikaa, omenaa, tomaattia, salaattia, kurkkua, porkkanaa, ananasta ja mansikoita, koska paastopäivinä (kuten muinakin päivinä) tulee kuitenkin liikuttua reipaasti. Nälkää paastopäivänä ei siis tarvitse nähdä. :)

Paastopäivien vaikutus näkyy ja tuntuu myös seuraavien päivien ruokailuissa hyvin kohtuullisina annoskokoina. Eli toisin kuin voisi kuvitella, niin seuraavana päivänä ei tee mieliahmia paastopäivän vajaita kaloreita täyteen. Koska jo kuluneet 1,5 viikkoa ovat saaneet aikaan nopean ja positiivisen muutoksen, ajattelin jatkaa tätä osapaastoa marraskuun loppuun asti.

Huomaan, että jaksan olla lasten kanssa jälleen ihan eri tavalla läsnä. Ja veikkaan, että sillä on varmasti vaikutuksensa myös siihen, että Tyypin uhma-vaihe on jälleen tasoittunut. Tyyppi ja Neiti pelaavat jälleen ihanasti yks yhteen!

Ylös, ulos ja keinumaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!