lauantai 30. heinäkuuta 2016

14.10.15: Poutapilviä ja lihapullapannua



Kirjoittelinkin tuonne blogin fb-sivuille, että meillä on jälleen ohitettu (tällä kertaa) pahin vaihe Tyypin uhma-ahmailussa ja nyt on muutama päivä eletty poutaisia aikoja. Nähtävästi sylittely ja yhteiset touhut äidin ja pikkusiskon kanssa ovat olleet avuksi. Olen ollut kuluvalla viikolla totaalisen poikki ja lasten nukkumaanmenon jälkeen tiltannut itsekin joko sohvalle tai suoraan sovinnolla peiton alle.

Mutta: aurinko paistaa ja ulkona on mitä upein syyssää. Aamut ovat olleet hiukkasen kirpeitä ja lämpötila nollan tienoilla, joten Neiti on saanut kokeilla uutta (kirppislöytö) ReimaTecin toppahaalariaan ja tuo petroolinsininen väri on kyllä mielestäni napakymppi!

Tämä Neidin haalari tosiaan löytyi muutaman viikko sitten kirppisreissulla Akselista, jossa myyjä sopivasti tuli tyhjentämään pöytänsä ja sain tingittyä hinnan erittäin sopuisaan 20 euroon. Haalari oli joko uusi tai ainakin täysin uudenveroinen ja Neidille varmasti ainakin alkutalven (koko 74 cm) sopiva.

Neiti otti muuten ensimmäiset ihka-oikeat askeleet viime sunnuntaina. Tähän mennessä neitokainen on ottanut sellaisia vähän sinne päin-askeleita vahingossa ja kahden askeleen jälkeen heittäytynyt syliin, mutta nyt olivat kyseessä sellaiset "aion edetä tästä pystypäin"-askeleet. Se ilme, mikä Neidillä oli, kun hän tassutti eteenpäin on tallentunut kyllä äidin kovalevylle ja tallennettu varmuuden vuoksi myös pilveen. Sunnuntain jälkeen on otettu muutamia varovaisia askeleita, mutta etupäässä edelleen edetään vauhdikkaasti konttaamalla.

Kuun puolivälin jälleen lähestyessä vauhdilla (ja talousbudjetin jälleen uudistuessa!) olen taas pyrkinyt tyhjentämään pakastinta. Lihapullat (resepti täällä click click!) uppoavat koko perheelle ja niitä voisikin kokkailla aina tupla-annoksen kerralla. Saa nähdä mitä mies tuumaa, kun tätä ehdotan seuraavan kerran, kun hän lihapullia tehtailee.

Pakastimesta lihapullat sulatan aina pannulla. Tai apukokki sulattaa. :) Tyyppi on hurjan innokas auttamaan äitiä ja isiä keittiöpuuhissa.


Sulaneiden lihapullien sekaan lisään monesti kasviksia. Viimeksi pannulle löysi tiensä kaksi eriväristä paprikaa, mutta sipulia, tomaattia, kesäkurpitaa, porkkanaa... Lihapullien kaveriksihan sopii melkein mikä tahansa.


Meillä syödään aika paljon nykyään perunaa. Molemmat lapset rakastavat pastaa ja sitä molemmat söisivät kuinka paljon tahansa. Riisiin suhtaudun nyt itse vähän nihkeästi tämän arseeni-kohun vuoksi (voit lukea esim. täältä click click tai täältä click click!), joten meillä syödään keitettyä riisiä oikeastaan nykyään todella harvoin. Tilalla on täysjyväpastaa, perunaa eri muodoissa ja cous-cousia (toinen lasten lemppari).

Itsetehdyt lohkoperunat ovat nyt etenkin Tyypin lemppareita. Kokkailen niitä seuraavalla tavalla:
  • 8 isohkoa perunaa
  • mustapippuria ja suolaa (myllystä, jos mahdollista)
  • oliiviöljyä
Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Kuori ja leikkaa perunat 4-8 lohkoisiksi riippuen siitä minkä kokoisia perunoita haluat. Keitä lohkoja kattilassa kiehuvassa vedessä 6 minuuttia. Valuta vesi hyvin pois ja kaada lohkot talouspaperille, että kaikki vesi imeytyy pois. Lorauta laakeaan uunivuokaan pohjalle reilu loraus oliiviöljyä ja lohkot päälle ja vielä lohkojen päälle toinen loraus öljyä. Rouhi mustapippuria ja suolaa perunoiden päälle ja kääntele.


Paista uunissa 15-20 minuuttia ja käännä perunoita vuoassa 1-2 krt tänä aikana.


Näitä on helppo tuunata makunsa puolesta haluamansa laisiksi. Seuraavalla kerralla aion itse puristaa vähän valkosipulia oliiviöljyn joukkoon.



Huomenna olisi tosiaan sitten aika niputtaa kasaan kulunut kuukausi ruokamenojen kannalta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!