keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

31.8.15: Käynti suuhygienistillä


KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Pari viikkoa sitten olin erään keskiviikon aivan mielettömän huonolla ja kireällä tuulella. Tajusin myöhemmin tuona samana päivänä, että syy kireään mielialaan oli illalla edessä odottava suuhygienisti-käynti. Edellisestä käynnistä hammaslääkärillä oli ehtinyt kulua sen verran aikaa, että pelkopeikko oli ehtinyt jälleen aktivoitua. Tällä kertaa kuitenkin olin tietoinen siitä mikä pelottaa. Olen tosiaan kuluneen kesän aikana tehnyt kovasti töitä hammaslääkäripelon kanssa ja vihdoinkin myös kerralla hoidattanut hampaani viittä vaille kuntoon.

Olen edellisen kerran käynyt suuhygienistin vastaanotolla julkisella puolella ehkä vuonna 2010. Tuolloisesta käynnistä muistan oikeastaan vain ja ainoastaan sen, että ikeniin levitettiin jonkinlaista puuduttavaa ainetta, koska sanoin, että pelkään hirveästi ja käsipelillä rapsuteltiin hammaskivet pois. Eli edellisestä käynnistä on reippaat viisi vuotta aikaa, mutta muistan sen äänen. Yih... Niin inhottavaa.

Varasin ajan (45 minuuttia) Oralilta suuhygienisti Enni Laasoselle Tapiolan toimipisteelle.



Aluksi käytiin läpi hieman millä tavoin hoidan kotona hampaitani. Pesen hampaat aamuin illoin 2 minuutin ajan plus iltaisin putsaan hammasvälit lankaimella ja huuhtelen suuvedellä. Ja tietysti pureskelen Ksylitol-purkkaa syömisten jälkeen. Sain hyvää palautetta tältä osin. Sitten tehtiin suun tarkastus, tarkistettiin ikenet, myös ientaskumittarilla (sillä koukun näköisellä) ja jes hurraa: ei ientulehdusta eikä muitakaan ongelmia suun tai tarkemmin, ikenien alueella hammaskiveä lukuunottamatta.

On nimittäin olemassa sellainen sairaus, kuin parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Tätä sairastaa jonkinasteisena jopa 64% yli 30-vuotiaista suomalaisista. Pahimmillaan parodontiitti on hyvin pitkälle edennyt ientulehdus, joka pahimmillaan saattaa tuhota hampaan kiinnityksen. Tällaisessa tapauksessa hammas alkaa ensin liikkua, sitten liikkuminen lisääntyy ja lopulta hammas saattaa irrota. Hammaskivi likellä ikeniä altistaa sekä krooniselle ientulehdukselle että myös tälle parodontiitille. Lähde näille yllämainituille hammaskivi- ja parodontiitti-faktoille löytyy täältä click click!

Minullahan on takaraivossa sellainen hillitön pelko siitä, että menetän hampaitani. Mainitsinkin tästä pelostani nyt ja sain kuulla, että eivät ne hampaat suusta ykskaks yllättäen vain tipahda tai lohkea. Kyllä siihen vaaditaan (onneksi) aika paljon, sillä hammasluu on varsin tiukkaa tavaraa. Tätä kuitenkin pelkään silloin, kun suussa jotain tehdään: että hampaat lohkeavat tai särkyvät.

Tiesin tietysti, että vastaanoton päätarkoituksena on poistaa kertynyt hammaskivi. Ja edessä oleva "raaputus-operaatio" nostatti inhon tunteita pintaan odotellessani kutsua huoneeseen. Ilokseni sitten kävikin niin, että teknologian kehittymisen johdosta hammaskiven poisto tehtiin pääasiassa ultraäänilaitteella. Laite toimii värähtelevällä tekniikalla yhdessä veden kanssa ja laitteella on kaksin kappalein etuja: sen lisäksi, että laite poistaa hammaskiveä, poistaa se samalla hampaista pinnallisia värjäytymiä. Olisi ehdottomasti pitänyt ottaa sekä ennen- että jälkeen kuvat hampaista.

Ultraääni-puhdistus ei tehnyt kipeää, laite pitää surisevaa ääntä ja kolme kertaa vihlaisi kipeästi. Mikäköhän siinä onkin, että aina pitää ajatella pahinta mahdollisinta vaihtoehtoa? Olin nimittäin ihan varma, että vastikään tehdyssä tarkastuksessa on jäänyt yksi jos toinenkin reikä huomaamatta ja sen vuoksi vihloo. Mutta ei: vihlonta aiheutui lähellä ientaskua olleesta hammaskivestä. Kolmen hampaan osalta ei ultraääni riittänyt, vaan avuksi otettiin "raapija".


Se ääni, mikä kuuluu korvissa, se raapiva ääni, joka kuulostaa pään sisällä ihan siltä, kuin liitutaulua raavittaisiin kynsillä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntui todella pahalta olla paikoillaan. Kädet alkoivat täristä, olkapäät tutista eikä paniikkikohtaus ollut kaukana. Mutta minä selvisin!! Pelkäsin älyttömän paljon, mutta selvisin. Tästäkin. Ja miltä hampaat näyttivät puhdistuksen jälkeen: vau!! Hymyilin aika leveästi koko loppuillan ja seuraavat päivät. 45 minuutin mittaisesta suuhygienisti-käynnistä jää Kela-korvauksen jälkeen maksettavaa noin 125 euroa.

Minullahan on varsin keltainen hammasluu ja kuten aiemmin kirjoitin, olen aika kauan inhonnut hampaitani. Muistan ollessani ~10-vuotias, kun eräs kaverini tokaisi minulle, että kylläpä sinulla on keltaiset hampaat. Jotkut asiat jäävät takaraivoon vuosikausien pituisiksi ajoiksi. Nyt näyttäisi tehdyn tarkastuksen ja puhdistuksen perusteella, että 22 vuotta kestänyt toive valkoisemmista hampaista voisi ainakin osittain toteutua.

14.9.2015 (syntymäpäiväni) on nimittäin varattu aika laservalkaisuun.
  • Yhteistyössä Oral Hammaslääkäreiden kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!