lauantai 25. huhtikuuta 2015

Tyttö, Rouva vai Täti?

Leikkipuistossa tänään:
"Odota hetki NN, että täti tulee edestä pois."

Siis voi apua. Okei, olen 31-vuotias ja kahden lapsen äiti, mutta silti... TÄTi. Täti. Vierastan sitä nimitystä ihan tosi paljon, vaikka tiedänkin, että se on varmaankin eniten käytetty ja tuttu nimitys lapsille. Ja olenhan kuullut olevani täti monen vuoden ajan, kun olin töissä lapsiparkissa. Ja tuolloin olin kuitenkin vasta 19-vuotias. Toki Tyypin ja Neidin serkuille olen täti, mutta se kuuluu asiaan.

Tyypille olemme opettaneet, että kaikki vanhemmat vastaantulevat tuntemattomat naiset ovat rouvia. Sillä saa monesti hymyjä, kun muistuttaa esimerkiksi ruokakaupassa tai kadulla potkupyörällä rullatessa, että "Muista varoa rouvaa." Jotenkin se rouva kuulostaa arvokkaammalta, kuin huikkaus: "Varo tätiä!" Täti on vaan niin täti! Tyyppi itse tytöttelee paljon, mikä sekin aikaansaa (etenkin vanhemmissa naisissa eli niissä rouvissa) usein paljon tyytyväisiä naurahduksia. Rouva toimii paremmin.

Mutta en tiedä haluaisinko itse vielä olla rouva. Mutta en kyllä halua olla se tätikään. Voisin olla se tyttö. Mutta, kun useimmiten tähän täti-nimitykseen törmää siellä leikkipuistossa, niin ei se tyttö oikein käy päinsä, kun on kuitenkin se aikuinen. Kyllä on hankalaa. =/ Leikkipuistossa monesti sanon Tyypille esimerkiksi, että "...tytön/pojan äiti/isi tulee edestä pois tms."

Ja miesten kohdalla on vielä hankalampaa!





Leppävaaran Angry Birds-puistossa oli tänään paaaaaljon pienempiä ja isompia lapsia ja meno sen mukaista. Meillä Neiti sairastaa flunssanpoikasta, joten Neiti otti chilliä lepoa rattaissa samaan aikaan, kun isoveli mennä viiletti mitä korkeammalla sen parempi!

10 kommenttia:

  1. Mua tätiteltiin ekaa kertaa ku olin 13 ja se aiheutti kyllä pienoisen kriisin. Onneksi sen jälkeen meni pitkä aika seuraavaan.

    Minä en osaa rouvitella ihmisiä, mutta tätikin on ankee nimitys. Niinpä sanonkin monesti pojille "varokaapa muita ihmisiä" noin niinku ihan yleisesti vaikka olis vaan yks jota varoa. Toimii sekä miehillä että naisilla. Toki jos pitää yksilöidä joku ihminen, niin sanon mies/nainen/senjasenäiti. Pyrin välttämään myös lasten kutsumista tytöksi tai pojaksi, kun ei niistä aina tiiä.

    VastaaPoista
  2. Tää on vähän vaikee kyllä!

    Vaan arvata saa miltä tuntui kirjaston lyhyttukkaisesta ja ei niin naisellisesta "tädistä", kun asiakkaana ollut äiti käski lastansa antamaan kirjat kirjaston SEDÄLLE... Mun vuoro oli tän äidin jälkeen ja meinasin lähteä lätkimään kesken kaiken, niin kauhealta tuntui kirjastotyöntekijän puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kamala... Kuten Veera sanoikin, niin välillä lasten kanssa pitää olla tarkkana, mutta onneksi lasten kanssa erehdykset on helppo korjata. Aikuisten kanssa onkin jo vaikeampaa... Voi ei. :(

      Poista
  3. Äh, mulle on nyt tullut tästä sun blogista sellainen kuva, että vähän liikaa suoritat äitiyttä ja mietit lapsia. (Tai no mietit itseäsikin tai ainakin omaa painoasi.)

    Tai sitten itselläni on ns. oikeita ongelmia, enkä ehdi miettiä sanonko jotain tädiksi vai rouvaksi enkä ehdi valmistella vauvalleni maistuvia soseita tai haudutella koko päivää ruokia uunissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, siis minähän olen kotiäiti... Eli, käsittääkseni tässä on vähän niinkuin tarkoituskin keskittyä äitiyteen ja lapsiin tai sitten on multa mennyt isolla kauhalla jotain täysin ohi. :)

      Jokaisella on varmasti omassa elämässään ne kohdat ja ns. oikeat ongelmat. Mulla se elämän oikea ongelma lauantaina oli tuo täti-nimitys leikkipuistossa.

      Poista
  4. Kun minua kutsuttiin ensimmäisen kerran tädiksi, niin katselin olkani yli molempiin suuntiin ja totesin että kyllä sillä tädillä minua tarkoitettiin. :D Ensin oletin ilman muuta että takanani on joku. Ikää ei ollut paljon päälle 20 tuolloin.

    Meillä pojalle olisi kovin tärkeää tietää kuka kukakin on. Onko tuo tuon tytön/pojan äiti/isä, jne. Sitten välillä kun on vähän vanhempia henkilöitä, niin on vaikea sanoa onko äiti vai mummu, kun periaattessa se voi olla ihan kumpi tahansa. Eilen näin kauppareissulla itseäni ehkä muutaman vuoden vanhemman naisen ja oletan että hän oli poikansa kanssa liikkeellä ja tuo poikakin vaikutti olevan parikymppinen. Ja itselläni tosiaan on 3-vuotias!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä esiintyy myös tuota samaa Tyypin tiimoilta, että kiinnostaa kovasti kuka kukin on. Olenkin kehoittanut Tyyppiä esittelemään itsensä ja sitten kysymään kuka hän on, joka kiinnostaa. :)

      Olettamuksia ei (kai) pitäisi ikinä tehdä. =D

      Poista
  5. Muakin on sanottu ekan kerran tuntemattoman toimesta tädiksi ollessani parikymppinen. Mun mielestä se oli ihan loogista kun en mikään tyttö eli lapsi enää ollut siinä vaiheessa. Täti on mun mielestä tosi neutraali eikä elämää nyt kannata niin vakavasti ottaa :D Ja en mä ainakaan mitään ikuista nuoruutta tavoittele ja tytöttelyä halua kuulla enää enää näin vajaa kolmekymppisena. Rouva taas on musta hirvittävän virallinen ja kuuluu johonkin teitittelyyn, jota en harrasta koska ihan samanarvoisia ihmisiä täällä pallolla ollaan. Ystävällisesti ja asiallisesti voi puhua muutenkin. Ja mistä tiedätte aina onko joku jonkun äiti/isä? Oma lapseni oli viimeksi eilen leikkimässä oman tätinsä eli siskoni kanssa joka olisi mennyt myös äidistä. Älkää nyt hyvät ihmiset näitä asioita miettikö näin vaikeesti! Vaikka hyvähän se vaan on jos oikeesti elämän suurin ongelma on tädiksi kutsutuksi tuleminen ;)

    -Ellu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, on todella hyvä juttu, että lauantai-päiväni suurin ongelma oli tämä tädiksi kutsuminen. :) Mutta samalla huomauttaisin, että elämässäni on aika paljon muitakin asioita, joita en tässä blogissa avaa.

      En kyllä minäkään mitään ikuista nuoruutta tavoittele, mutta välillä tytöksi kutsutuksi tuleminen imartelee. Ja olet oikeassa, samanarvoisia ihmisiä täällä pallolla tallustaa ja ystävällinen puhetapa on se, joka ratkaisee.

      Poista
  6. Oon 30+, ja mua sanotaan yleensä vielä tytöksi. Tosin mua muutenkin luullaan yleensä paljon todellista nuoremmaksi. Tässä taannoin olin poikien kanssa liikkeellä ja vanhempi herrasmies tuli siihen sitten kaksosia ihmettelemään. Hetken päästä hän tokaisi, että "on siinä rouvalla kädet täynnä." Hyvä etten katsonut olan yli, että kenestä se puhuu! :D Rouva oon toki joo, mutta en jotenkin osaa tuota nimitystä itseeni liittää.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!