perjantai 6. helmikuuta 2015

Iltahulinoihin helpotusta

Tyyppi veti aikamoista iltarumbaa useamman viikon ajan. Eli nukkumaanmenon jälkeen alkoi
aikamoinen huutelu:

"Äiti, on pisuhätä!"
"Tahdon isin syliin!"
"...lla on paha mieli."
"Tahdon vähän vettä!"
"Äiti peittelee!"

Tätä saattoi pahimmillaan jatkua pari tuntia illassa.

Vajaa kaksi viikkoa sitten ihan ykskaks yllättäen ehdotin Tyypille kesken iltahulinoiden, että jos nyt loppuu huutelu, niin hän saa ensimmäisen dinosaurus-tarran unikarttaan (musta A4-kartonki) ja kun kasassa on 10 tarraa, niin mennään kahdestaan Tyypin kanssa HopLopiin metsästämään leijonaa. Iltatoimet ja nukkumaanmeno ovat olleet huomattavasti helpompia. Tyyppi saattaa jonkin verran temppuilla nukkumaanmennessä, mutta yleensä muistutus tarran saamatta jäämisestä auttaa rauhoittamaan tilanteen. Yhden kerran Tyyppi sen jälkeen huutelee haluavansa syliin ja sen yhden kerran käydään vielä halimassa, sitten Tyyppi jää ongelmitta nukkumaan.

Aloitimme samaan aikaan unikartan kanssa myös iltasadun lukemisen. Kiitos Mialle taannoin saamastani vinkistä, Tyyppi tosiaan taisi kaivata myös ihan vain sylittely-aikaa äidin kanssa.

Tyypillä on tosiaan nyt HopLopia varten tarvittavat 10 tarraa kasassa ja lauantaina (huomenna) oli tarkoitus suunnata sitten suunnata leikkimään. Mutta Tyypillä on orastava flunssa, minkä vuoksi tämänpäiväiset leikkitreffit siirrettiin viikon päähän ja jos huomenna ei ole jäbän kunto yhtään parempi, niin sitten täytyy käyntiä siirtää. :( Ja ainakin sen perusteella miten nuhainen jäbä nyt on, niin täytynee tänään vähän varoitella, ettei huomenna vielä välttämättä Hoppailemaan päästä.

4 kommenttia:

  1. Kivan jutun olet keksinyt iltahulinoita helpottamaan :) Ja vielä parempi kun se toimii!

    VastaaPoista
  2. Noralla on myös omat ilta"rutiinit". Sadun jälkeen pitää laulaa hämähämähäkkiä, sit pitää vielä istua hetki äidin sylissä ja juoda vettä. Vielä pienet kitinät päälle ja sitten voi nukahtaa. Välillä meinaa mennä hermot mut onhan se aika ihanaa kun päivän päätteeks saa vielä hetken halailla. Ei se äidin syli kohta enään kelpaa!

    VastaaPoista
  3. Se on muuten ihmeellistä, miten tuollainen pieni lahjonta auttaa. Meillä kohta 6v poika aloitti kolmen vuoden tauon jälkeen sen, että joka yö kömpi meidän väliin. Kaikenlaisia keinoja yritettiin kuukauden päivät ja sitten sanottiin, että kun on nukkunut 10 yötä omassa sängyssä, pääsee isänsä kanssa elokuviin katsomaan Madagascarin pingviinit. Seuraavat 10 yötä nukkui omassa sängyssään :) Ja sen jälkeenkin, paria poikkeusta lukuunottamatta. :)

    VastaaPoista
  4. ^ Eli tuntuu olevan täysin tahdonalaista ainakin tuo meidän temppuilu..

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!