torstai 18. syyskuuta 2014

Meidän keskiviikko

  • Herään aamulla klo 7.12 Neidin huoneesta kuuluvaan ähinään. Olin ajastanut herätyskellon soimaan klo 7.15, jotta ehdin jatkossa aamuisin ennen Tyypin ja Neidin heräämistä juoda kupillisen kahvia ja herätä. Oli kuitenkin yllätys, että Neiti heräsi näin aikaisin. Nappaan Neidin mukaani alakertaan ja keittelen itselleni kahvin ja lämmitän aamumaidon Neidille. Ennen Neidin syöttämistä, käyn vielä peittelemässä Tyypin hetkeksi takaisin unten maille. 
  • 7.50 Tyyppi huutelee yläkerrasta olevansa hereillä. Jäbä alakertaan vaipanvaihdon ja hammaspesujen (äidin ja Tyypin) myötä katsomaan jakso Muumeja. Sillä aikaa keittelen aamupuuron (Nalle ruishiutalepuuro) meille. 
  • 8.40 Tyypillä on vk-haalari päällä, pipo päässä, lapaset käsissä ja huivi kaulassa ja jäbä suuntaa takapihalle heittelemään koreja. 15 minuuttia myöhemmin Neiti alkaa olla melko kärttyinen ja itkuisa, on selkeästi kiire aamun päikkytorkuille. Pakkaan Neidin manducaan ja lähdetään kävelylle, Tyypille potkupyörä tietysti mukaan. Tyyppi haluaa potkutella savupiipulle (erään talon katolla) saakka ja pikkuisen stressaan, että mahtaako jäbä jaksaa potkutella sinne saakka, saati jaksaako potkutella takaisin kotiin. 
  • Palataan kävelyltä (reilu 2,5 km) kotipihalle 10.30 ja Tyyppi haluaa heitellä vielä koreja takapihalla. Touhu ei kuitenkaan kauan jaksa innostaa ja ensimmäiset itkupotkuraivarit ovat lähellä, kun en voikaan tulla heittelemään palloa trampalle, vaan syötän sen sijaan pullollisen maitoa Neidille. Tyyppi tuleekin sisälle ja väijyy olohuoneessa jakson Muumeja. Kun Neiti on syönyt, alan kokkailla meille lounasta (cous-cousia, nakkeja paprikaa) ja lounaan jälkeen Tyyppi haluaa katsoa Muumien Tuoli-jakson vielä uudestaan. 
  • 11.35 Neiti ilmoittaa äänekkäästi olevansa varsin väsynyt. Tyypin katsoessa vielä Muumeja, pakkaan Neidille fleece-haalarin päälle ja myssyn päähän ja vauva nukkumaan vaunuihin terassille. Neiti huutelee muutaman kerran tutin tipahtaessa ja Tyyppi sinkoaa, kuin ohjus rauhoittelemaan pikkusiskoaan ja laittamaan tuttia paikoilleen. 11.50 Tyyppi lähtee unille yläkertaan pienimuotoisten raivareiden saattelemana, kun yläkerrassa jo ollessa Neiti alkaa itkeä uudestaan, eikä Tyyppi saa tulla mukaan laittamaan tuttia. Nenätytän ja kutitan jäbää ja toivotan hyvät päikkärit ja kiidän portaat alakertaan terassille rauhoittelemaan Neitiä. Samalla kiroilen, että miksi me asutaan kahdessa kerroksessa...?
  • Tiskaan Neidin pullot mikrosteriloijaan ja teen keittiössä 6 minuutin siivouksen. Olen päättänyt, että päivän keittiösiivoukseen käytän tasan tarkkaan tuon steriloinnin ajan ja loput siivotaan iltapäivällä. Tänään 6 minuuttia oli oikein riittävä aika ja keittiön siivoamisen jälkeen kaivan imurin kaapista ja pikaimuroin alakerran. Klo 12.30 molemmat muksut ovat sikeästi unten mailla ja olen ehtinyt myös ladata pyykkikoneeseen annoksen likaista pyykkiä peseytymään.
  • 13.20 ystäväni tulee 5-kuukautisen vauvansa kanssa meille kylään (saatiin ihana pinkki lahjakassi). Ehdimme höpötellä rauhassa tyttöjen juttuja ennenkuin Tyyppi 13.50 kailottaa yläkerrasta olevansa hereillä. Tyyppi syliin ja alakertaan. Välipala ei kuulemma vielä maistu, vaan Tyyppi haluaa katsoa jälleen kerran Muumeja ja minkäs muunkaan, kuin sen tuolijakson... Sitten mieli muuttuu ja välipala (karjalanpiirakka ja lahjaksi saadut Muumi-keksit ja pala tiikerikakkua) maistuukin. Välipalaa syödessä Neiti ilmoittaa melko kovaäänisesti ettei nukkuminen vaunuissa enää maistu ja Tyypin tohottaessa vieressä hys hys- Neiti jatkaakin unia hetken vielä sylissä. Tyyppi jatkaa Muumien katselua, minkä jälkeen mennään takapihalle ja Tyyppi heittelee koreja. 
  • 15.10 ystäväni lähtee kotiin ja käydään Tyypin ja Neidin kanssa hakemassa posti. Sitten Neiti viettää aikaa sitterissä sen aikaa, kun tehdään pian töistä palaavalle isille hyvät voileivät. Puoli neljältä Neiti syö jälleen pullollisen maitoa ja isi palaa töistä. Sillä aikaa, kun laitan makkarakeittoa päivälliseksi, isi ja Tyyppi menevät heittelemään yhdessä koreja. Yksin ei ruokaa tarvitse laittaa, vaan Neiti pitää äidilleen seuraa. 
  • 16.25 käyn kertomassa terassilla, että ruoka on valmista. Tyyppi vetää silmittömät raivarit, päätyy lyömään ja läpsimään äitiä, minkä johdosta varoituksen jälkeen joutuu jäähylle. Huuto ja raivoaminen ovat massiivisia ja Tyyppi saa karjua sohvalla, kunnes rauhoittuu. Käyn kahden minuutin välein tiedustelemassa, onko herra rauhoittunut ja vastaukseksi tulee jäätävää karjumista, jonka joukosta olen erottavanani sanat: "#%¤¤#!!!NYT OLEN RAUHOITTUNUT!!!!!#""#¤%&" 5 minuutin kuluttua raivo on raivottu ja syliin tulee itkusta väsähtänyt poika, joka pyytää anteeksi ja sanoo ettei enää lyö eikä roimi kukkia tai seiniä. 
  • Päivällinen on rauhallinen, Tyyppi syö ison annoksen ruokaa, keitto maistuu hyvin myös äidille ja isille. Neiti on sitterissä ja silmät alkavat lupsua kiinni, klo 17.00 on iltapäivätorkkujen aika. Ehdotan Tyypille, josko menisimme vielä potkupyöräilemään ja Tyyppi haluaakin mennä uudestaan katsomaan tuleeko savupiipusta savua. Pakkaan Neidin jälleen manducaan ja lähdemme ulos. Neiti nukahtaa samantien ja Tyyppi jaksaa potkutella tunnin ajan (reilu 2 km:n matka). 
  • Kotona 18.20 isi jää syöttämään Neidille pullollisen maitoa ja Tyyppi suuntaa kylpyyn, äiti suihkuun. Tyyppi viihtyy kylvyssä pitempään, joten tyhjennän suihkun jälkeen pyykkitelineen, ripustan märät pyykit kuivumaan ja lataan pesukoneeseen uudet pyykit peseytymään.
    Yht´äkkiä klo on jo 19.00, joten Tyypin kanssa syödään iltapalaksi annokset muroja, maitoa ja banaania. Neitiä väsyttää hirmuisesti, joten isi lähtee vaihtamaan Neidille vaipan ja pyjaman ja Neiti simahtaa 15 minuutissa unten maille. 
  • 19.25 Tyyppi kipittää sänkyyn ja nenätysten ja kutitusten jälkeen jää nukahtamaan itsekseen. Jään yläkertaan luonnostelemaan tätä postausta siltä varalta, että Neidille pitää käydä laittamassa tutti. Klo 21 olen valmis nukkumaan. Ripustan vielä setin pyykkejä kuivumaan ja luen pari postausta suosikkiblogeistani ennenkuin sammutan valot. 
  • Neiti herää syömään klo 1.12 ja tunnen itseni aika pirteäksi. Kello 3.52 käyn laittamassa Neidille tutin suuhun ja klo 4.52 käyn syöttämässä Neidille toisen pullon maitoa, vaikka Neiti ei vielä ilmoitakaan olevansa nälkäinen. Maito kuitenkin uppoaa hujauksessa ja aamulla klo 7.33 tajuan nukkuneeni pommiin, kun molemmat lapset edelleen vetävät sikeitä enkä ole kuullut herätyskelloa...
Tällainen oli noin niinkuin suurinpiirtein meidän ensimmäinen päivä kotona ilman isiä. Olen tietysti pitkin päivää vaihtanut lisäksi vaippoja, juonut paljon vettä, syönyt luvattoman monta cocktail-piirakkaa ja päättänyt, että lahjaksi saamani Geisha-levy tulee olemaan palkinto, kun 60 päivää karkkilakkoa on kasassa. :)

Tykkäättekö lukea näitä tällaisia päivän kuulumis-postauksia? 

7 kommenttia:

  1. Hyvinhän teidän ensimmäinen päivä ilman isiä sitten meni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, odotin ehkä enemmän kaaosmaisuutta. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Laitan korvan taakse, josko näitä kirjoittelisi useamminkin. ;)

      Poista
  3. No huh. Kiirettä pitää sielläkin. :)

    VastaaPoista
  4. Aivan ihastuttava päiväkertomus <3 Oli mukava lukea arjestasi siellä kiiruun keskellä - kahden pikkuisen kanssa touhatessa. Onpa Tyyppi reipas potkupyöräilemään! Päivät ja viikot menevät kyllä ihan hujauksessa!

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!