maanantai 25. elokuuta 2014

Old habits die hard

Vaaka näytti tänään aamulla lukemaa 63,3 kg. Karkkilakko on kestänyt ensimmäiset 3 päivää, joskin tänään matkalla leikkipuistoon pysähdyimme matkalla lähikaupassa ja kassalla nappasin hihnalle Twix-patukan. =D Old habits die hard. Palautin suklaapatukan hyllyyn.

En muista koska viimeksi olisin käynyt kaupassa niin, että en olisi kassalla lisännyt yhtä tai kahta suklaapatukkaa hihnalle viime hetken heräteostoksena. 27 päivää jäljellä ja sitten ajattelin siirtyä karkkipäivään. :) Sillä tavoin sitä voisi hyvällä omallatunnolla herkutella sen 378 gramman irtokarkkipussin.

Okei, mä en KESTÄ miten karseilta mun jalat tuossa kuvassa näyttää!! Horror potenssiin 16. Pienennän kuvan koneelle ehdittyäni, pienenevät nuo räpylät samalla...

Kokeilin beibin kanssa Manducaa eilen ensimmäistä kertaa ihan vain kotona. Hyvinhän tuo neiti siinä viihtyy. :) Niinpä tänään iltapäivällä lähdettiin leikkipuistoon tuohon reilun kilometrin päähän ja pakkasin neidin reppuun. Rattaissa oli tietysti mukana sekä Tyypille sisarusistuin, että beibille vaunukoppa siltä varalta, että kunto loppuisi äidiltä kesken. :) Ei loppunut, mutta kotiin päästyä olo oli hiukka hapokas, vaikka matkaa tosiaan oli yhteensä sellaiset 3 km. Ensimmäinen lenkki kai on aina pahin? Ja täytyy sanoa, että nyt tuntuu jaloissa.

Ajatuksissa siintää nyt jo jonkinlaisen vaunulenkin yhdistäminen aamuisiin matkoihin leikkipuistoon. Ja sykemittarin kaivaminen naftaliinista (lue: treenikassista). Tosin vielä täytyy malttaa mielensä 2-3 viikkoa, kun en voi ilman aviokkia lähteä Tyypin kanssa puistoon. =/ Esikoisen nostokielto on kyllä sektion jälkeen se kaikista kettumaisin juttu. On nimittäin yllättävän rajoittavaa, erityisesti leikkipuistoissa, kun en voi Tyyppiä nostaa keinuun. Miten yksinkertainen juttu, mitä en voi vielä muutamaan viikkoon tehdä!!

Muuten äidin ja Tyypin välit ovat palautuneet varsin hienosti. Tyyppi jaksaa nykyään äidin hassutukset hienosti, äitikin saa pestä taas hampaat, kylvettää JA vaihtaa vaipan. Tyypin päivittäiset kiukkukohtaukset kuuluvat arkeen, mutta olisi hieman omituista jos Tyyppi ei lainkaan uhmailisi. Toistaiseksi olemme kuitenkin selvinneet mielestäni melko vähällä. Tyypin kohdalla toimii edelleen todella hyvin, kun valmistelemme aina hyvissä ajoin etukäteen tulevia tilanteita ja mahdollisimman vähän menemme ex-tempore-muutoksin. Koska tietysti itsenäistyminenkin on tässä pienellä pojalla käynnissä, niin annan Tyypin yleensä tehdä päätöksiä pienimuotoisissa asioissa yleensä siten, että tarjoan vaihtoehdot, joista hän voi valita.

Meillä pottailu/wc-treenit Tyypin kanssa ovat nyt pitkällä tauolla. Asia otetaan vanhempien toimesta esille seuraavan kerran vasta 3-vuotissynttäreiden kynnyksellä ja aiemmin vain jos Tyyppi itse osoittaa asiaan kiinnostusta. Tämä kun on sellainen asia missä pakottamalla ja väärällä lähestymistavalla saadaan aikaan vain ongelmia. Kuten huomattiin aviokin suusta taannoin päässeestä sammakosta.

Tulevalle viikolle on lauantaille suunnitteilla reissu Linnanmäelle. Kun nyt sää vain suosisi tuolloin, niin pääsisi Tyyppi possujunaan. :) Ja äiti. 

1 kommentti:

Kiitos, kun kommentoit!