sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Rv 36+2: sekametelisoppa

Jotenkin sitä on tämä viikko mennyt niin supistellessa ja lepoa kerätessä, että koneen avaaminen ja postausten laatiminen on tuntunut välillä haastavalta. Monta aloitusta tuolla luonnoksissa majailee, mutta kirjoittelenpa nyt tällaisen sekametelisopan.

Kulunut viikko on todellakin ollut paikoitellen jopa sietämättömän tukala, kun beibi tuntuu majailevan alempana ja alempana koko ajan. Sukkapuikkomaisten tuikkaisujen lisäksi muutama päivä on vietetty iltapäivien ja iltojen osalta täysin jommankumman kyljen varassa sen kummemmin mitään tekemättä. Onneksi Tyyppi menee joka ilta nukkumaan viimeistään klo 19.30 joten sen jälkeen äiti saa oikeasti olla tekemättä yhtään mitään. Pikkuhiljaa kotihommia on myös siirtynyt enempi ja enempi aviokille, koska välillä vaan on itsestään selvää, että nyt ei tämä mamma taivu, vaikka kovasti yrittää.

Eilen illalla soittelin NKL:lle ja kyselin vinkkejä, joilla saada harjoitussupistukset loppumaan. Niitä nimittäin tuli ilman selkeitä taukoja aamusta saakka ja levon määrästä huolimatta (okei, aamulla käytiin Angry Birds-leikkipuistossa, mutta sielläkin istuin nätisti penkillä ja keskityin napsimaan kuvia virtaa täynnä olevasta Tyypistä ja isistä). Koska kyseessä ovat selkeästi harjoitussupistukset, vaikkakin tosi napakat ja välillä ikävän tuntuiset sellaiset, niin näytille ei tarvinnut lähteä ja kotiohjeiksi sain levon kylkiasennossa, Panadolin ja paaaaljon vettä. Niillä nuo lopulta sitten laantuivat ja nukuinkin viime yönä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mainiot yöunet.

Mankkaan asukaspuistossa ollaan vietetty monen monta aamupäivää viimekin viikolla. Tiistaita lukuunottamatta taidettiin olla joka aamu viettämässä leikkihetkeä eli parhaimmillaan liki 3 tuntia ollaan saatu aamusella kulutettua eri touhujen parissa. Tyyppi viihtyy ja saa hyvää kokemusta sekä lelujen että leikkien jakamisesta toisten lasten kanssa ja äidin ei tarvitse potea joka hetki huonoa omaatuntoa, kun supistukset pakottavat paikoilleen.


Tyypillä tosiaan on ollut hieman tekemistä ja harjoittelua lelujen jakamisessa. Puistossa on komennettu välillä sekä toisia lapsia, että puiston tätejä ja tähän olen tietysti nyt sitten puuttunut. Pari päivää onkin mennyt oikein mallikelpoisesti, kun olemme käyneet pelisäännöt yhdessä läpi matkalla puistoon ja viime torstaina Tyyppi leikki ensimmäistä kertaa samanikäisen pojan kanssa. Samalla äiti jutteli pojan mummun kanssa tulevasta sektiosta sekä alatiesynnytyksen riskeistä. Mummu kun sattui olemaan työuran lastenklinikalla vastasyntyneiden osastolla tehnyt sairaanhoitaja. :)

Huomenna aamulla tämä suuntaa Tyypin sanoin taas neuvolaan. Sitten sitä seuraavan kerran käydäänkin neuvolassa jo viikon päästä siitä. Loppusuoralla siis!

5 kommenttia:

  1. Heh, liekö joku komenteluikä tässä vaiheessa. Meillä poitsu komentaa isompiaan mennen tullen ja isääkin. Äitiä ei niinkään, kun taidan olla perheen komentajamestari... :P

    Toivottavasti supistukset pysyvät aisoissa! Mä jo täällä odotan kovasti tosihommia, vaikka jännitys kyllä vähän syö yöunia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kyllä äitiä komennetaan kotonakin. :) Mutta tosiaan enempi juuri muita lapsia ja aikuisia puistossa tyyliin: "Nyt täti menee pois!" "Ei poika halua tulla leikkimään!" "Nyt tyttö menee isin syliin!"

      Poista
  2. Ihana tuo tyypin nukkumaanmenoaika. Meillä mennään nukkumaan nykyisin noin kymmenen maissa, ja sen jälkeen vielä nukutetaan (huoh) puolisen tuntia...Aamulla tosin sitten nukutaan melkein kahdeksaan. Nukkuuko tyyppi vielä päiväunia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kieltämättä ollaan todella tyytyväisiä tähän rytmiin ja niin on Tyyppikin, koska kiukutteluksi/yliväsyneeksi heti kohta menee jos illalla nukkumaanmeno liikaa venyy. Aamuisin Tyyppi nukkuu puoli kahdeksaan.

      Vähän päivästä riippuen päikkärit ovat pituudeltaan 1-1,5 tuntia. Mutta kokonaisuudessaan Tyyppi lepäilee omassa huoneessaan puuhaillen omiaan klo 12-14 eli se on tarkka 2-tuntinen. Jos tästä venyy pitemmäksi, niin sitten unilta herää känkkäränkkä. Eli yhtään liikaa ei saa lepuuttaa. Eilen rannalla kun oltiin, niin nukkui melko tarkkaan rattaissa tunnin, mutta nukahti nopeammin kuin kotona.

      Poista
  3. Voi että noita inhottavia sukkapuikkosupistuksia! Mulla oli niitä myös paljon (ja ilmeisesti nekin jollain tavalla sitten kypsyttävät kohdunsuuta, koska itsellä näin ainakin oli käynyt) ja ne tuntuvat niin kamalilta. Pistivät ihan pysähtymään kesken matkan kun vihlaisee niin kovasti..

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!