maanantai 5. joulukuuta 2011

Elämä jatkuu

Heipsan!

Tiedättekö, en osaa sanoin kuvailla miten vaikealta tuntuu, kun tuolla ulkona maailman meno vaan jatkaa menemistään. En ole nähnyt uutisia, ollut netissä tai mitenkään yhteydessä "ulkomaailmaan" sen jälkeen kun NKL:lle kirjauduttiin. Tai no siis, eilen tultiin kotiin miesten kanssa ja nyt sitten opetellaan vauva-arkea päivä kerrallaan.

Hih, oli hauska lukea noita kommentteja ja onnitteluja, kiitoksia jokaisesta. Mulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, että olisin SYNNYTYSSALISSA OLLESSANI KIRJOITTANUT TILANNEPÄIVITYS-POSTAUKSEN (aviokki oli mulle vähän naureskellut, kun olin pyytänyt kännykän siinä tuskissani ja selittänyt, että haluan jotain muuta ajateltavaa ja laittanut ilokaasun piikkiin... :))

Kirjoittelen varmaankin vielä jonkinlaisen yhteenvedon tähän blogiin tuosta synnytyksestä ja sairaalassaoloajasta. Sen jälkeen tämä blogi palautuu jälleen kropparemontti-aiheisiin. Täytyy jossain vaiheessa päivitellä tuo paino ennen synnytystä (nyt ei kiinnostus riitä...) mutta tänään paino oli siis 63 kg.

Nyt ihmettelemään (taas) tuota pikkuista tuhisijaa.

11 kommenttia:

  1. Ei ihme ettei ulkomaailma nyt kiinnosta. Suloisia päiviä sinne teille kaikille!

    VastaaPoista
  2. Vietähän rauhassa aikaa pikkumurun kanssa ja nauti ensimmäisistä päivistä! Odotan hartaasti pääseväni samaan vaiheeseen ;)

    VastaaPoista
  3. Nauti nyt ihmeessä siitä tuhisijasta ja keskity vaikka imettämiseen kuin siihen painonpudotukseen. Ihme hätä äideillä nykyään päästä niistä raskauskiloista eroon vaikka vasta saatu pienokainen rinnalle. Varsinkin jos sitä on tullut maltillisesti. Maidontuotanto häiriintyy jos liikaa alkaa mittailemaan ruokamääriä. On kai se lapsen ravinnonsaanti kuitenkin tärkempää kuin se mittanauhan tulos ja peilin edessä tuskasteleminen.

    VastaaPoista
  4. kiitos kommenteista!

    Siis en todellakaan ole aikeissa lähteä mihinkään painonpudotusrumbaan!! Pointti oli vain muistuttaa, että jatkossa blogi ei päivity vauvan kuulumisista (niitä varten on olemassa uusi blogi) vaan tämä blogi keskittyy sitten jälleen (koska, who knows!?) treenailuun maratonille ja liikuntaan yleensäkin.

    VastaaPoista
  5. Onnea pienestä miehestä ihan hirmuisesti!!!! :)

    VastaaPoista
  6. Ai hitsit, vieläkö sitä uutta blogia pääsee lueskelemaan?

    VastaaPoista
  7. Hei taas pitkästä aikaa. Sama meininki täällä päässä, eli torstaisen laitokselle menon jälkeen tämä on ensikontakti ulkomaailmaan kun sain läppärin tänään tänne sairaalaan.Tuntuu kuin ajankulu ja vuodenaika olisivat menenettäneet merkityksensä kun aikaa mitataan torkkujen pituudessa ja syöttöjen tiheydessä... Toimiiko uusi blogisi jo? Minä en ainakaan jostain syystä päässyt sen laittamasi linkin kautta katsomaan sitä? Tässä sitä muuten ollaan molemmat, kun silloin reilut puolitoistaviikkoa sitten sovittiin, että seuraavan viikon sisään synnytetään. =)

    VastaaPoista
  8. Muistan hyvin tuon tunteen. Oma elämä oli juuri heittänyt kuperkeikkaa ja elin ainutkertaisia päiviä, kun taas muiden elämä jatkui samaa arkista rataa. Ja se ulkopuolinen elämä tuntui niin kovin kaukaiselta kun ei ehtinyt/osannut/halunnut/jaksanut edes uutisia katsoa. Nauttikaa kovasti ensimmäisistä päivistä ja viikoista pikkuisen kanssa! Aika kun kulkee niin hurjaa vauhtia...

    VastaaPoista
  9. Olkaa oikein onnellisia - varmaan ihan ilman sitä ilokaasuakin! ;)

    VastaaPoista
  10. Multa on ihan mennyt ohi sun toinen blogi, joka siis on ilmeisesti vauva-painotteinen? Pääsenhän sitä lukemaan?? :)

    Palasin itsekin kirjoittelun pariin, eihän tätä harrastusta voi hylätä ;)

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!