sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Ei tää synny ikinä...

Eilen illalla kelloteltiin aviokin kanssa reipas puolitoistatuntia tiukkoja suppareita, joissa ei edelleenkään mukana sitä odotettua kipuilua muutoin kuin sukkapuikkojen merkeissä. Väliä oli 3-10 min, sitten laantuivat. Tänä aamuna sitten sama juttu, tosin eilistä tiukempien puristusten merkeissä ja edelleen ilman niitä menkkajomotuksenomaisia tuntemuksia ja samaten noin 5-10 min välein.

Supistusten pituuksiksi saatiin kuitenkin 1-2 min, joten aviokki oli sitä mieltä, että soitetaanpas ja kysytään NKL:ltä vähän ohjeistusta. NKL:ltä sitten kävi pyyntö tulla käymään näytillä. Siispä käyrälle ja niinhän sitä sitten piirtyi käyrälle supistuksenpoikasta ja Tyypin erinomainen syke, MUTTA EIPÄS MITÄÄN MUUTA! Kohdunkaulaa on jäljellä sentti ja suu on sormen verran auki eli synnytykseen on aikaa vielä TOLKUTTOMAN KAUAN AIKAA...

Turhauttaa huimasti, kun tehtiin "turha" käynti NKL:lle, pelkään, että nyt sitten minua pidetään vainoharhaisena... Mutta toisaalta nyt sitten ainakin tiedän, että sukkapuikkotuikkaisut ja kivuttomat, joskin tiukat puristukset eivät vielä tarkoita mitään vaan sitten vasta aion innostua kun lapsivesi menee tai puristuksiin tulee mukaan ihan oikeaa kipua.

Viime yö oli taas ihan kamala. Vatsa oli kova ja pinkeä pallo koko yön ja kyljen kääntäminen oli todellinen operaatio (kivulias sellainen) joka kerta. Onneksi tämä on pakosti kaiken tämän arvoista. Nyt vaan kysellään kärsivällisyyttä...

Paino muuten hyppäsi kotivaa´allakin uudelle kymmenluvulle ollen tänä aamuna peräti 70,5 kg!! Huomenissa sitten masun ympärysmittaa.

13 kommenttia:

  1. Minä olin jo ihan varma, että sun seuraava päivitys koskee sitä, että nyt ollaan jo perhe ja vauva on syntynyt. Ei saa säikytellä. Tässä vaiheessa kun ollaan, niin heti päivän blogihiljaisuus pistää heti jännittämään, että nyt siellä ollaan tositoimissa. Ei näköjään riitä, että jännää omaa lähdönhetkeään kun pitää jännätä myös sun, Mammamarianin, Veeran ja Veronan lähtöä... =D

    VastaaPoista
  2. Höpsis, sullahan on hyvä tilanne! Mulla oli tuossa vaiheessa esikoista odottaessa tiukasti kiinni ja pari senttiä jäljellä. :D Nyt en tiiä tuota tilannetta, mutta veikkaan kyllä että paljon mulla on kirittävää. Eikä mulla supistelekaan. Ja tuo kuulostaa muutenkin lupaavalta, tuskin viikkoa kauemmin enää menee. :)

    Ja minä myös odotin jo synnytyspäivitystä. :D

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa jo tosi hyvältä! Kyllä se varmasti syntyy ja en usko et sun täytyy enää odottaa montakaan päivää. Yritä levähtää vielä, kohta pääset hommiin!

    VastaaPoista
  4. Kiitos tytöt!
    Jotenkin vaan alkoi turhauttaa, kun uskalsi jo olla tosi toiveikkaalla tuulella. :) Toisaalta jokainen päivä, jonka Tyyppi vielä malttaa masussa olla, on tietysti hyvä juttu, koska onhan tuolla masussa vielä pienen hyvä olla. <3

    Eniten varmaan turhauttaa, kun tietää että noi yöunet menee ihan päin seiniä jos masu on kipeä ja sitähän harvemmin tietää etukäteen... No, yritetään taas olla valittamatta.

    VastaaPoista
  5. Mun veljen vaimo synnytti veljenpoikaani reilun viikon. Joka päivä ne kävi näytillä sairaalassa ja aina passitettiin kotiin ennen kuin poitsu suvaitsi syntyä maailmaan. Mun veikkaus sillä kokemuksella on 25.11. klo 23.30, painoa 3500 g.

    VastaaPoista
  6. Muistan ton turhautumisen tunteen sillon kun odotin Idaa. :D 37+0 lääkäri sanoi mulle että nyt ei mene enää kauaa, vauva voi syntyä viikon sisällä! No mitäs... tuli kaikkia "kipeitä" supistuksia ja kellottelin niitä ihan innoissani :D 41+0 luovutin! Ei syntynyt millään.
    Ja sitten 41+4 kun heräsin yöllä niihin oikeisiin supistuksiin niin siinä ei enää tarvinnut miettiä onko nää nyt niitä oikeita. Kyllä sen vaan tietää (niinkuin oot varmaan jo sata kertaa kuullut :D)!

    Oottele rauhassa :)

    VastaaPoista
  7. Niin se kätilökin meille lopuksi naureskeli, että hänellä jonkun tuttavaperheen vaimo oli viikon aikana käynyt kolme kertaa ja joka kerta ollut ihan varma, että syntyy NYT mutta ei... :) Eilen oli varmaan eniten se turhautuminen, kun toivoi jo kovasti, että päästäisiin tositoimiin mutta todellisuudessahan ihan turha vaan jäädä odottamaan, Tyyppi syntyy kun syntyy. Otankin sen loppuraskauden asenteeksi! ;) Ja ottaen huomioon, että meidän ympärillä on nyt lyhyen ajan (6 kk:n sisällä) syntynyt toistakymmentä pikkuista eikä yksikään ole osunut laskettuun päivään, niin ehkä Tyyppi kuuluu nyt siihen 5%, joka syntyy laskettuna. Kultamurua odotellen. ;)

    VastaaPoista
  8. Hui että kun mulle tuli yhtäkkiä tänä aamuna sellainen tunne että ei kai Pingu vaan ole synnyttänyt...ei sentään mutta melkein! ;)

    Musta on ihan hyvä, että kävitte näytillä kun mistä tällainen ensisynnyttäjä voi varmaksi noita oireita tietää ja sairaalahan se on paras paikka todeta asian oikea laita. Mutta, toivotaan että ensi kerralla pääset tositoimiin!! :)

    VastaaPoista
  9. Parempi käydä varmistuskäynnillä, kuin panikoida kotona. :)

    Ihana tuo kuva! Mulla on 70 kiloa ihan kohta plakkarissa, vaikka olen vasta puolessa välissä... :o

    VastaaPoista
  10. Rentoudu nyt, eihän sulla ole edes laskettu aika vielä, kyllä se sieltä tulee! Itselläni oli viikolla 38+6 sisätutkimuksen tehneen kätilön sanoja siteeraten "erittäin epäkypsä tilanne" kohdunsuulla ja kuitenkin siitä tasan viikon päästä, 39+6, synnytin tyttäreni :) Mulla ei ollut yhtään mitään tuntemuksia ennenkuin 39+4 alkoi epäsäännölliset kivuliaat supistukset ja sitten se olikin menoa :) -H

    VastaaPoista
  11. Mun arvaukseen vielä pari päivää, malta Tyyppi vielä hetki!! :) Koskas se sun virallinen laskettupäivä oikein olikaan?

    VastaaPoista
  12. Mä taas olisin antanut mitä vain, että meidän neiti olisi saanut mahassa vielä rauhassa kasvaa ja voimistua. Jouduttiin käynnistämään 37+3 ja ei kyllä olisi vauva ollut valmis silloin. Syönnin kanssa tosi paljon ongelmia, kun pieni olisi vaan halunnut uinua... Eli lohduttaudu sillä, että vaikka meneekin pitkään odotellessa, on vauvasi valmiimpi maailmaan! =)

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!