keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Katkoksia

Nyt katkoo. Siis ajatukset. Ja muisti.
Ajatukset ovat jatkuvasti harhateillä ja keskittymiskyky on täydellisesti kadonnut. Kyllä, oireet sopivat täydellisesti! Olen raskaana juurikohta 32 vko:lla.

Kärsiikö (tai oikeammin, please kärsiihän) joku muukin näistä samoista oireista?
Tällä hetkellä koen oloni aika stressaantuneeksi, koska nyt yllämainittuja oireita tuntuu olevan ihan jatkuvasti. Keskittymiskyky on olematon ja koska ajatukset harhailevat, niin töiden teko on paikka paikoin aika haasteellista, mutta toisaalta taas työnkuva on hyvin case by case-muotoista, niin monesti voi onneksi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Kunnes puhelin soi. ;)

Muisti toimii suurinpiirtein ok, mutta aloittaessani selittämään jotakin asiaa, niin johan saatan kesken kaiken unohtaa mistä olen ylipäätään puhumassa. Tämä on aika kiusallista. Lisäksi ongelmia tuottaa se, että en välttämättä oikein jaksa keskittyä ja muistaa asioita. Stressi työpaikalla ei tietenkään mitenkään vähennä näitä ongelmia. Onneksi kohta alkaa äitiysloma...
Turhauttaa, kun haluaisi antaa töissä 125% ja yltää ehkä 68 prosenttiin.

Jos joku haluaa lukea, niin täältä löytyy vau:n artikkeli tästä(kin) aiheesta.

Vau:n mukaan ohessa ovat 3 jäljellä olevaa etappia. Alunperinhän kohtia oli huimat 17. Vau:n laskurin mukaan tosin äitiysloma alkaa päivää myöhemmin, kuin todellisuudessa. Nappasin mukaan myös tuon rajakohdan siitä 90% selviytymismahdollisuudesta, koska jostain syystä ennenaikainen synnytys on alkanut hirmusti kummitella takaraivossa. Edelleenkään ei pelota synnytys, se on sitten kun se on, mutta ennenaikainen pelottaa.

Nyt tällä viikolla supistelut ovat jälleen palanneet päivittäiseen menoon mukaan. Pienikin kävely laukaisee kiristykset, joten olen tosi iloinen siitä, että seuraava neuvola on jo maanantaina. Olo on tosi tukalan tuntuinen ja kun tukalaan oloon lisää muutaman stressin ja huolenaiheen, niin johan alkaa päätäkin kiristää. =/

Tyypillä on tänäänkin ollut käynnissä oikein huolelliset mylläys- ja potkutreenit. Tyyppi yrittää selkeästi tunkea itselleen lisätilaa tuohon rinnan alapuolelle ja uutena paikkana on tosiaan ihan täysin navan yläpuolella oleva rintalastan alaosa. Siinä kohdin tuntuu jo ihan pikkuisen pakahduttavalta. Pikkuinen kultamuru, äidin mylläri.

2 kommenttia:

  1. Mä olin kyllä kans ihan kuutamolla noihin aikoihin. Ihan, täysin ymmärrettävää. Siellä kropassa on paljon juttuja meneillään :) Onhan se tietty kurjaa mutta pian helpottaa..

    Olen tosin imetyshormonien kanssa ollut vielä vähän enemmän kuutamolla, mikään ei jää mieleen! Onneksi ei kovin vaikeita yhtälöitä tarvii mammalomalla ratkoa :D

    VastaaPoista
  2. Miua pelottaa myös tuo ennenaikainen synnytys. Varsinkin tän lapsiveden vähyyden vuoksi. Välillä tuntuu että lasken vaan viikkoja ja tavaan vauvaoppaita, että millon vauvalla alkaa olla turvallisemmat viikot. Alussa pelkäsi keskenmenoa, nyt ennenaikasta synnytystä. Älä ressaa tota hajanaisuutta, se on kai luonnon oma keino saada äiti keskittymään vaan tulevaan pienokaiseen. Tosin se ei töissä paljon lohduta :)

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!