torstai 7. huhtikuuta 2011

Sykkiihän pieni sydän, sykkiihän??

Blogini kautta olen saanut nyt lyhyen ajan sisällä lukea aivan maata mullistavan ihania uutisia.

  • Verona sai plussan, jota on toivonut ja jota hänelle olen toivonut ihan mielettömästi! Onnea vielä näin oman blogini kautta!!!

  • Vauvakuumettako-blogin Masukin Hemmo päätti ykskaks yllättäen siirtyä masun ulkopuolelle tiistaina, ONNEA KOKO PERHEELLE!!

Vau:n mukaan pikkuiseni pienen pieni sydän alkaa sykkiä tänään. Kyseessä on tietysti laskennallinen juttu, joten saattaa olla, että sydän on alkanut sykkiä jo eilen tai alkaa sykkiä vasta huomenna. Mutta mielessäni pikkuiseni sydän alkaa sykkiä juuri tänään.


Nyt kun plussasta on kohta aikaa 11 päivää ja olen ehtinyt (taas) asettua pikkuhiljaa ajatusmaailmaan, että meille tulee vauva, meillä on jouluna vauva, kesää kohti on ostettava varmaan uusia vaatteita jne. en voi olla ajattelematta (ja tulematta surulliseksi) siitä ajatuksesta, että mitä jos tämä koko asia, joka on nyt niin lähellä, onkin kohta taas ulottumattomissa? Tarkoitan tällä tietysti keskenmenoa... Pelkään sitä ja sitä pettymyksen kokonaisvaltaista tunnetta aivan mielettömän paljon. Yritän edelleen suhtautua asiaan rauhallisesti ja kärsivällisesti, minkä vuoksi en ole varannut neuvolaa enkä varhaisultraa. Mutta varmistaakseni ja helpottaakseni omaa oloani, olen päättänyt neuvolaan saakka tehdä viikottain raskaustestin. Tyhmää rahanmenoa, OLKOON, kunhan oma oloni olisi helpompi.


Laitetaanpas sitten ylös tämänhetkisiä raskausoireita. :) Hih, mikä aihe. Hm, mietitäänpäs...



  • Nännit ovat arat, siis ihan oikeasti arat.

  • Huono olo ja kuvotus vaivaa päivittäin jossain vaiheessa, mutta siihen helpottaa yleensä syöminen (tänään lounaaksi Carrol´sissa kana-ateria, jossa hampurilainen ilman majoneesia ja juomana soodavettä) eli aamupala on nyt ihan MUST.

  • Kipuaallot, samanlaiset, joita oli myös syyskuussa (ja sen vuoksi sitä keskenmenoa pelkäänkin) esiintyy noin 2 kpl:tta / vuorokausi. Yöllä oleva kipu on huomattavasti voimakkaampi, kuin päivällä oleva ja olen nyt alkanut miettiä syytä tähän. Eräs varteenotettava syy voisi olla ilmavaivat... Romanttista, eikö?

  • Väsymys. Zzz...

Se mikä on oikeasti jännä juttu, on painon putoaminen. :) Tarkkailen nyt erityisesti mitä syön ja paino oli eilen 57,5 kg. Vähemmän, kuin ennen häitä. No, jos kaikki menee hyvin, niin tuosta luulisi lähtevän nousuun raskauden edetessä.

5 kommenttia:

  1. Ota rennosti nyt, kasa elokuvia ja suklaata, ja peiton alle köllimään eikä mitään huhkimista :) Ja tee se raskaustesti vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu. Niin minäkin tein alussa.. rupesin kävelemäänkin silleen varovasti, ja varmistin ettei housut paina mahaa... :D

    Kovastipaljon onnea! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos onnitteluista Pingu :)

    Testaa vaan rauhassa jos siltä tuntuu! Mullakin on ollut pieniä masunippailuja, mutta ei niitä oikein kivuksi voi sanoa. Ne ovat sellaisia jänniä pieni paikallisia "nykäisyjä". Toivottavasti eivät kuitenkaan vaarallisia.

    Luulen, että joudun varmaan aika pian ostamaan uusia housuja koska tuntuu, että kaikki puristaa. Ja tämä ei taatusti johdu vielä vauvasta, vaan hullua kyllä munasarjat eivät ole vielä palautuneet entiseen kokoonsa vaikka hoidosta on jo aika kauan aikaa. Toivottavasti ne pian tasoittuvat koska haluaisin taas käyttää omia farkkujani!

    VastaaPoista
  3. Tiedän, että on hankalaa olla ajattelematta keskenmenoa, kun sellainen on jo koettu. Mutta koita parhaasi mukaan keskittyä siihen, että joulukuussa sinulla on vauva. :) Pessimisti ei pety koskaan MUTTA optimisti onnistuu useammin :D Ajatuksen voima on huikea. :)

    Ja testaile vaan, niin saat mielenrauhaa enemmän. :) Tsemppiä hurjasti raskauden varrelle!

    VastaaPoista
  4. Minua pelotti keskenmeno ensimmäiset 8 kuukautta ennenkuin syke näkyi varhaisultrassa. Pientä vuotoakin oli. Ensimmäiset 2 kuukautta meni siis sohvalla loikoillessa, mikä oli aktiiviliikkujalle melkoinen saavutus sinänsä, mutta en uskaltanut ottaa mitään riskejä tämän vauvan suhteen. Nyt mennään puolessa välissä ja taas liikuntakin maistuu. Omasta kokemuksesta suosittelen ottamaan rauhallisesti. Onnea raskauteesi!

    VastaaPoista
  5. Oon käyny aina silloin tällöin seurailemassa blogiasi ja nyt olet jo plussannut! Onnittelut täältä Epätödellisen Todellisuuden puolelta!

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!