maanantai 17. tammikuuta 2011

Vauvakuumetta: Tutun kipuilun paluu?!!!

Heräsin viime yönä klo 02.41 tuttuun kipuun. Tai oikeamminkin kipuaaltoon. Aivan täydellisen identiteettinen kipuilu, kuin syyskuussa. En uskalla olla toiveikas, koska vaikka tämä kipuilu ehkä mahdollisesti kuuluukin alkuraskauteen, niin viimeksi sama kipuilu johti ei niin kauhian positiiviseen lopputulokseen. Aviokki tosin yöllä mutisi, että ehkä tämä sitten on ihan hyvä merkki.

Koska tänään on menossa kp 27, on huomenissa odotettavissa raskaustesti ellei tätivierailu ala. :) Tällä hetkellä on menossa samanlainen menkkajuilinta kuin aikaisemmissa kierroissa, eli tätivierailua odotellessa. Olisin melkein ehkä tyytyväisempi, jos täti tulisi nyt vieraisille, koska kropalle tekisi varmasti hyvää päätyä tasaiseen kiertoon ennen raskautta. Mutta huomenissa ilmoittelen tämän osalta.

Olen nyt muutenkin lueskellut läpi noita raskausjuttuja tuolta syyskuulta, parin vko:n ajalta, jolloin olin raskaana. Kamalan outo, joskin lyhyt lausehirviö: kun olin raskaana... Mihin se raskaus katosi? Casper vaan otti ja katosi. WC:stä alas, JÄRKYTTÄVÄÄ jos sitä alkaa oikein pohtimaan!!! Tämä asia on kyllä sellainen mikä mielestäni kannattaa suoraan työntää aivoarkistossa mappi Ö:ööhön, tälle asialle ei tarvitse uhrata ajatuksissa sekuntiakaan.

Laitoin tänään taas liikkeelle yhden työhakemuksen. Olen tällä hetkellä siis vakituisessa työpaikassa, ollut itseasiassa 1 vuoden ja 8 kk:tta, eli tästä olisi enempi kuin hyvä jäädä mamilomalle. On hankalaa, kun en oikein tiedä että toivonko tärppäystä tästä kierrosta tosissani vai en. Molemmat vaihtoehdot kun ovat hyviä. Jos tärppää, pääsen pois työstä, josta en tällä hetkellä saa todellakaan mitään irti. Jos taas ei tärppää, voin keskittyä täysillä etsimään uutta työpaikkaa ja kehittämään itseäni ammatillisesti eli LUODA URAA.

No, huomenna ollaan joka tapauksessa viisaampia.

4 kommenttia:

  1. Sulla taitaa kuitenkin olla aina win-win-tilanne, kävi miten tahansa ni kaikki vaihtoehdot on hyviä? :)

    VastaaPoista
  2. Pakkohan se on pyrkiä positiiviseen ja optimistiseen ajatteluun, ei tästä tuu muuten yhtään mitään. Tänään tod.näk nykyisessä työpaikassa kuulen, että palkka laskee toimenkuvan muutoksen myötä 270 euroa alaspäin. Kyllä se on helkkarin kiva olla työpaikassa, missä osaamista arvostetaan. Motivaatio työn tekoon on illan postauksen aikaan tod.näk nolla. =(

    Ainoa mikä harmittaa (siis töiden lisäksi) on se, että kierto on sekaisin edelleen ja sitä joutuu stressaamaan. Mutta, toivottavasti asia on korjattavissa "pienellä" lääkityksellä :)

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!