perjantai 31. joulukuuta 2010

Olen terve, mutta kyyninen

Viimeiset tulokset soitin äsken sairaanhoitajalta ja myös klamydia-/tippuritulokset ovat negatiivisia (olisikin ollut aika mielenkiintoista jos jompikumpi olisi ollut positiivinen...). On aika kamalaa aina kuvitella pahinta vaihtoehtoa, esimerkiksi juuri jos otetaan jotain testejä sairauksien varalta. Vaikka tietäisi miten mahdotonta on, että itsellä testattava tauti olisi, niin sitä aina pelkää kuitenkin, että mitä jos sittenkin...? Vähän sama juttu on jos poliisi ajaa pillit päällä ajamasi auton perässä. Ainakin itselle tulee aina tosi syyllinen olo siinä tilanteessa.

No, mutta mikä olisikaan parempi päätös vuodelle, kuin kuulla olevansa täysin terve! Kilpirauhanen toimii normaalisti, tätä on testattu kahden vuoden aikana nyt jo kolmasti. Hemoglobiini on hyvä, kolesteroliarvot nyt lienevät edelleenkin jossain omissa maailmoissaan, mutta maaliskuussa kun otetaan seuranta, niin eiköhän sielläkin ole tapahtunut jälleen muutosta jahka rasvaisten herkkujen lakot alkavat ja myös pitävät. :) Fiilis on kyllä nyt tosi hyvä.

Löysin tähän teemaan liittyen todella hyvän Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen netistä:

"Työn epävarmuuden ohella myös muut työn stressitekijät, kuten kehnot esimies-alaissuhteet organisaatiossa, vaikuttivat hyvinvointiin työssä ja parisuhteen sekä vanhemmuuden kokemiseen. Mitä voimakkaammin näitä stressitekijöitä koettiin, sitä tyytymättömämpiä oltiin omaan parisuhteeseen ja itseen vanhempana.

Työn stressitekijöiden vaikutukset eivät aina kuitenkaan välittyneet suoraan perhe-elämään vaan näkyivät ensin työuupumuksen lisääntymisenä ja psykosomaattisen terveyden häiriöinä. Vasta tämä hyvinvoinnin aleneminen siirsi stressitekijöiden vaikutukset perheeseen."

Olen itse todella tyytyväinen siitä, ettei itsellä ole tällä hetkellä lapsia, koska aviokki on kyllä joutunut kuuntelemaan kiukutteluani johtuen pitkälti työasioista pitkin kulunutta puolta vuotta. Työuupumuksen merkkejä ovat esimerkiksi uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan sekä yleiset stressin oireet. Terveyskirjaston mukaan työuupumukseen luetaan lisäksi kuuluvaksi heikentynyt ammatillinen itsetunto, mutta sitä en kyllä omalla kohdallani tunnista muutoin kuin ehkä siten, että tunnen polkeneeni paikallani puoli vuotta, kun olisin halunnut itseäni ammatillisesti kehittää. Mutta tunnustan olleeni kyllä aika väsynyt ja tällä hetkellä todella kyyninen työtäni kohtaan.

Kulunut vuosi on omalla kohdallani ollut kyllä melkoisen stressaava: häiden suunnittelua puoli vuotta kesäkuuhun saakka, häät + ihana ja rentouttava häämatka (oma stressitekijänsä kuitenkin...), työtehtävien vaihto, raskaaksitulo + keskenmeno, opinnäytetyön viimeistely + valmistuminen, 2,5 kk:tta töissä kestänyt epävarmuus fuusioitumisesta toiseen yhtiöön ja nyt esimieskuvioiden totaalinen uusiksijärjestely. Hm, tohtoritätikin totesi, että kyllä tuossa on ihan riittävästi stressaavia tekijöitä vuoden ajaksi eikä ole ihme, että kierto heittelehtii. Töiden puolesta voin kyllä vain todeta miten kovasti toivon, että saisin sen uuden työpaikan!

Mutta hei, iloisempi aihe: UUTTA VUOTTA JUHLITAAN TÄNÄÄN!!

Me juhlimme sitä aviokin kanssa kaksin, juomme skumppaa, syömme jotain oikein hyvää, pelaamme varmaankin labyrintti-peliä (!!!) ja menemme ampumaan raketteja puolilta öin ja sen jälkeen juomme kuumaa kaakaota ja valamme tinaa.

Millä tavoin te vietätte uutta vuotta?

1 kommentti:

  1. Hieno juttu nuo testien tulokset :) Kyllähän se aina jännittää, vaikka tosiaan itse tietää että mitään ei pitäs olla. Mulla myös sama juttu tuon poliisin kanssa, jos tulee poliisi vastaan heti pitää kurkata nopeus (vakionopeudensäädin päällä), turvavyö ja valot :)

    Meidän uusi vuosi vaihtunee niin, että ensin herkuttelemme pienellä porukalla, siskoni lapsineen ja vanhempani. Hedelmälautasta, kanasalaattia, pikkupitsoja ja jälkkäriksi valkosuklaa/fazerinamoussea sekä lapsille nakki/lihapullavartaita olis tarkoitus tarjota. Yöllä sitten jos lapset jaksavat valvoa, menemme katsomaan tuonne kylän yhteiseen uuden vuoden juhlaan rakettien ampumista. Ja kun lapset saa unille, voi itse vielä hetken hengailla, mies on yötöissä.

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit!