lauantai 29. lokakuuta 2016

Uudella kirppiksellä: Eemelin kirppis Hämevaarassa



Aivan täydellisen kokoinen Eemelin kirppis sijaitsee oivan lyhyen matkan päässä Leppävaarasta Espoon ja Vantaan rajalla. Auton lisäksi kirppikselle pääsee kätevästi bussilla numero 510, joka kulkee reitin poikittaislinjana Martinlaaksosta Myyrmäkeen, läpi Leppävaaran ja lopulta Tapiolaan. Monelta suunnalta kirppikselle pääsee siis helposti. Ja mikä parasta: kirpputori on avoinna myös sunnuntaisin!

Minulla oli aikomus piipahtaa tällä kirppiksellä jo elokuun loman aikana, mutta kiireen keskellä ehdin ostoksille vasta viime sunnuntaina. Ostosseurana olivat Neiti ja Mimmi. 



Kirppiksellä on noin 70 myyntipöytää. Yhtä lukuunottamatta kaikki olivat täynnä myynnissä olevia tavaroita. Lapselliset asiakkaat on otettu huomioon lasten askartelupisteen myötä ja rattaiden kanssa mahtui myös liikkumaan sopu sijaa antaa-ajatuksella. Sunnuntai-aamuna asiakkaita oli liikkeellä runsaasti. 

Eemelin kirppiksen viikkovuokra maksaa 30 euroa (7 vrk) ja 60 euroa (14 vrk). Kirppiksellä ei veloiteta erillistä myyntikomissiota. Vuokraan sisältyy myyntipaikan ja hintalappujen lisäksi myös hälyttimiä sekä myyntipaikan siistinä pitäminen. Kirppis on todella suosittu ja tällä hetkellä kaikki pöydät on varattu siten, että seuraavat vapaat pöydät löytyvät vuokrattavaksi joulukuun alusta. 

"En päässyt ollenkaan eteenpäin tuosta pöydästä."
 Eemelin kirppiksen nettisivut löydät täältä: click click


Todella tuttu tunne tuolta sunnuntai-aamun kierrokselta. 



Tuosta ylemmän kuvan pöydästä meille kotiutuikin kaksi Mauri Kunnaksen kirjaa yhteensä 11,50 euron hintaan. Kirjat olivat todella kohtuuhintaisia, yleensä kun kirjoilla on kappalehintaa jotakin 9-11 euron väliltä. Nämä ihanat Kermansaven astiat olisivat myös lähteneet meille, mutta ne olivat valitettavasti hukanneet hintalappunsa. 



Kirppis on tosiaan kooltaan juurikin sopiva kierrettäväksi siten, että muksu on mukana. Neiti viihtyi mainiosti Mimmin mukana eikä vähiten siksi, että heti ensimmäisestä pöydästä Mimmi bongasi Neidille ammu-kaverin isoveljen puolentoista euron hintaan. 


Parasta näissä pienemmissä kirpputoreissa, jotka ovat vakiinnuttaneet jo toimintansa, ovat edulliset pöytävuokrat ja sitä kautta myös edulliset ja oikein mitoitetut kirppishinnat. Kun myyntipöydän vuokra ei huitele taivaissa, voi myyjä hinnoitella kirppishinnoin ja silloin tavarat todennäköisemmin lähtevät kiertoon. 


Huikean hurja Vampyyrivaari!
Enpä tältäkään kierrokselta lähtenyt tyhjin käsin. Kunnaksen kirjat kustansivat tosiaan yhteensä 11,50 euroa. Tyyppi on todella innostunut nyt Autoista, joten yhteensä 3 euron hintaiset Autot-kirjat pääyivät tietysti ostoskoriin. Rattikirjasta olivat paristot loppuneet, mutta 1,50 euron hintaan kannatti (jälleen) ottaa riski. Uudet paristot ja voilá!

Disneyn Satuklassikot-kirjoja meiltä löytyykin jo varsin kohtuukokoinen pino. 
Pitkästä aikaa meille löytyi myös uusi lautapeli hintaan 2,50 euroa (-50%). Tätä ollaankin pelattu jo koko perheen voimin aika monta kierrosta. Yhden kerran on Tyypin punainen hahmo löytänyt perille, muutoin ovat kummitukset onnistuneet harhauttamaan.


Tyyppi on tällä hetkellä kokojen 104 ja 110 cm välimaastossa. 110 cm koon vaatteita ei turhan usein siistikuntoisina löydy, mutta nyt kävi tältäkin osin tuuri. Tyypille löytyi uudet verkkarit ja kaksi uutta pitkähihaista. Yhteishinta taisi olla 5 euroa. 


Samaten Neidille löytyi muutama uusi vaate. Ihanimpana tämä koon 98/104 cm POPin mekko hintaan 2,50 euroa (-50%). 


Näiden lisäksi löysin itselleni muutaman uuden paidan ja myös pari joululahjaa, jotka ovat piilossa keittiön yläkaapissa. Yhteensä rahaa kului ostoksiin hieman vajaa 40 euroa. 

Ostoskierroksen jälkeen on mahdollisuus vielä istahtaa pullakahveille kirppiksen kulmaan ikkunan ääreen. Mikäpäs sen mukavampi tapa päättää kirppiskierros?

lauantai 22. lokakuuta 2016

Mitä meille kuuluu?


Sanalla sanoen kiirettä.

  • Hyvä ystäväni muutti toiselle puolelle maapalloa. No ei ihan, mutta melkein. Ikävä viikottaisia tapaamisia on mieletön. Onneksi on What´s appia sun muita yhteydenpitovälineitä ja suunnitelmissa ensi kesänä lentää viettämään viikko tai kaksi rannalla. 
  • Tyyppi on oppinut sanan vihata ja käyttää sitä mitä mielenkiintoisimmissa asiayhteyksissä. Tähän mennessä hauskin on ollut: "Jos minä en saa tätä takin vetoketjua kiinni, niin sitten minä vihaan äitiä."
  • Olen rakastunut Pingviinin lakritsi-jäätelöön. 
  • Olen noudattanut myös kolme viikkoa jälleen 5:2 osapaastoa ja painoa on tipahtanut 1,7 kg (lukema tänä aamuna vaa´assa 57,1 kg). 
  • Aloitimme työkaverin kanssa töissä lunchtime-yogan. #iloveit 
  • Neiti on päättänyt olla oman elämänsä drama-queen ja krokotiilinnahkaiset kyyneleet ovat nykyään arkipäivää. 
  • Lapset ovat keksineet miten ärsyttää toisiaan. Aamusta iltaan. 
  • Lapset ovat keksineet, että yhdessäkin voi leikkiä. Minuutin tai toisinaan jopa kaksi ennekuin aletaan taas ärsyttää. 
  • Tein muutaman tosi kivan löydön Akseli-kirppikseltä tiistaina, kun Tyyppi oli tempputemmeltämässä. 
Kunnaksen kirja 5 euroa ja pikku-kummitukset yhteensä 0,50 euroa
  • Vietimme pitkästä aikaa aviomiehen kanssa treffi-iltaa ja kävimme katsomassa Mortified Finland-esityksen Apollossa. Ihanan kamalan tuskaisia omia teinivuosien muistoja tulvahti kyllä mieleen. 
  • Varasimme lapsivapaan viikonlopun aviomiehen kanssa kaiken kiireen keskeltä parin viikon päähän. 
  • Lapset ovat ilmoittaneet, että lempiruokaansa ovat äidin tekemä suklainen jauhelihakastike (ohje täällä click click). Tai pasta ketsupilla. 
  • Tyyppi on todella innostunut kirjaimista ja sanoista. Ja sanojen alkukirjaimista. 
  • Olen opetellut Tyypin vaatimuksesta piirtämään autopesulan. Kiitos Neste-huoltoasemalle niiden autopesula-kuvakkeesta mainospylväässä. 
  • Valmiiksi silputtu pakastesipulisilppu on löytänyt tiensä jälleen meidän pakastimeen. 
Huh huh. Töissä riittää kiirettä ja säpinää. Kotona riittää ei ihan yhtä paljon kiirettä, mutta säpinää kylläkin. Arkipäivät toistavat edellispäiviä ja arkirutiinit ovat hyvin samanlaisia. Tuntuu välillä siltä, että elämä on tässä vähän sellaista selviytymistä päivästä toiseen. Ei ole vapaa-ajan ongelmia. 

Mitä sinulle kuuluu? 

lauantai 15. lokakuuta 2016

21.5.16: "Hassuttaako se auto sinua?"


Koin viime viikonloppuna nihkeitä fiiliksiä lauantaina iskeneen allergiakohtauksen jäljiltä. Halusin tehdä lasten ja aviomiehen kanssa pitkästä aikaa jotain mielettömän kivaa yhdessä. Niinpä sunnuntaina pienten suostuttelujen jälkeen aviomies suostui ykskaks yllättäen Lintsi-reissuun.


Voitte arvata, että oli huikeaa käydä herättämässä Tyyppi päikkäreiltä ja kysyä lähdettäiskö Lintsille. Tyypin totesi, että joo, haetaanko mummu mukaan? Tällä kertaa mummua ei otettu mukaan, mutta varoittelin kyllä mummua jo etukäteen siitä, että hänet kyllä napataan myöhemmin kesällä tehtävälle huvipuisto-reissulle mukaan. 


Linnanmäelle on tänäkin vuonna ilmainen sisäänpääsy ja pienille lapsille on tarjolla muutamia ilmaisia laitteita. Laitetarjonta ilmaisten laitteiden osalta todettiin Tyypille vielä täysin riittäväksi. Ja hyvä niin, koska liki 40 euron hintainen ranneke ei todellakaan houkuttele tulevansa ostetuksi, kun Tyyppi ei pituutensa puolesta kuitenkaan moneenkaan laitteeseen ainakaan ilman vanhempaa (ja toista liki 40 euron ranneketta) pääsisi. Kohtuullisempaa olisi jos mini-Hupiranneke olisi vielä valikoimassa.

Viime vuoden ilmaisista laitteista huimin Pallokaruselli on poistunut ja tilalle oli tullut maksullinen helikopteri-härdelli. Plussaa siitä, että Lintsi oli rakennuttanut kivan kiipeilyteline-kompleksin Rumpukarusellin kylkeen, missä meidän molemmat muksut painelivat hyvän tovin menemään. Tyyppi jopa onnistui kiipeämään niin korkealle, että Lintsin tytön piti käydä auttamassa jäbä alas.




Jostain syystä viime vuonna missattiin kokonaan jo vuodesta 1978 Linnanmäellä olleet Miniautot. Tänä vuonna Tyyppi kirjaimellisesti otti vahingon takaisin ja kävi ajamassa autoilla ainakin 8, mahdollisesti 9 kierrosta putkeen. Lopulta laitteenhoitaja totesi Tyypille, että ei tarvitse enää nousta auton kyydostä erikseen pois, odottelet vaan, että uusi kierros käynnistyy. Pisteet tilannetajusta ehdottomasti.


Lintsillä ei nimittäin oikeasti ollut ketään viime sunnuntaina! Hellepäivinä oli kuulemma ollut jo ruuhkanpoikasta, mutta tuo kyseinen aurinkoinen iltapäivä ei ollut houkutellut ihmisiä liikkeelle. Ja hyvä niin, koska mihinkään ei tarvinnut jonottaa ja Tyyppi sai käydä jokaisessa laitteessa just niin monta kertaa kuin halusi. Täydellinen huvipuisto-päivä siis.

Neitikin pääsi muuten ensimmäistä kertaa huvipuistolaitteisiin. Eka kerta oli Rumpukarusellissa ja toinen kerta isoveljen vieressä Pienoiskarusellissa rekka-auton ohjaamossa.




Rahaa reissussa kului ongintaan 3 euroa, koripallon heitto-yrityksiin yhteensä 13 euroa (4 yritystä + 1 ylimääräinen euron pallo, jolla lopulta voitettiin äidin heittojen ansiosta jättikoripallo), narunvetoon 4 euroa ja syömisiin noin 20 euroa, kun herkuteltiin jätskeillä ja syötiin iltapalat puistossa. 

Eli vaikka ilmainen sisäänpääsy ja laitteet olivatkin ilmaisia, saatiin Lintsillä rahaa kulumaan. Pysäköinti kustansi reilun kolmen tunnin ajalta noin 7 euroa.

Tyypin ja Neidin ilmeet ja innostus olivat kyllä joka sentin arvoisia. Etenkin Tyypillä, kun äiti vielä viime metreillä ennen kotiinlähtöä voitti koripallon kotiinviemisiksi.


16.5.16: Koti-isin päivä: perjantai


07:00 Herään, vähän ramaisee. Pimennysverhoista huolimatta on jo kuitenkin sen verran valoisaa, etten yritä turhaan nukahtaa uudelleen. Vanha kunnon älypuhelin käteen ja nettiin, koska lapset nukkuvat vielä. Eipä ole uutissivustoilla ja facessa mitään kummempaa tapahtunut, mutta kuluuhan se aika näinkin.

07:50 Lapset heräävät. Hieno juttu, koska netissä surffaaminen alkoikin jo maistua puulta. Pesen omat hampaani ja vaihdan Neidille vaipan ja vaatteet. Tyyppikin pukee itse housut ja vaihtaa paidan.

08:10 Alakertaan aamupalalle. Tänään mennään helpolla kaavalla. Kummallekin juniorille karjalanpiirakkaa, paprikaa ja kurkkua. Tyypille lisäksi kinkkua. Itse juon ensin kahvin ja otan sen jälkeen myös karjalanpiirakkaa. Tänään onkin erilainen perjantai, koska menen illalla työkaverini 40 –vee synttäreille ja sitä ennen pitäisi vielä saada oma pää kuntoon. Parturissa käynnin mahdollistaa (kukas muu kuin) oma äitini ♥ , jonka luokse vien lapset siksi aikaa.

08:40 Sitä ennen olisi kuitenkin selvittävä silmätippojen laittamisesta Tyypille. Tiedoksi niille, jotka joutuvat saman rumban eteen neljävuotiaan kanssa: Varaa aikaa. Ole rauhallinen. Ja koita kestää. Usko pois, niitä tippoja kuluu paljon enemmän kuin luulisi.

Aluksi kerron taas Tyypille miksi hommaan on ylipäänsä päädytty. Muun muassa koivun siitepölyn aiheuttaman allergian johdosta. Siitepöly ja allergia. Ymmärsin varmaan itsekin nelivuotiaana noiden sanojen merkityksen. Huomaan, että ajat eivät tältä osin ole hirveästi muuttuneet. Testaan uutta taktiikkaa: Katsos kun laitetaan nämä, niin sitten niihin silmiin ei enää satu. Vastaus on, että sattuupas! Niinpä tietysti. En kuitenkaan usko, että loputtomasta juupas, eipäs –väittelystä koituu hirveästi hyvää, joten siirryn lahjontaan. Epämääräiset lupaukset tulevista herkuista eivät oikein toimi. Pakko siis vain yrittää laittaa ne tipat. Uskomatonta, mutta toiseen silmään menee juuri tarvittavat kaksi, toiseen seitsemän, joista perille toivottavasti puolitoista. Enough is enough.

08:55 Lapset hammaspesulle. Ensin Neiti ja sitten Tyyppi, joka saa perinteisen kiukkukohtauksen siitä, että Neiti ei saa koskea leluihin hänen hammaspesunsa aikana. Käymme läpi, missä ovat ne lelut, joihin Neiti ei oikeasti saa koskea. Tyypin omassa huoneessa. Kerron, että voin tarvittaessa alkaa siirtämään leluja jäähylle ulkovarastoon. Tällä kertaa viesti menee perille. Uskon, että asiaan palataan vielä useaan otteeseen.

09:20 Lähdemme mummulaan. Kun ulkona on melkein 20 astetta lämmintä jo aamusta, ovat siirtymätaipaleet yhtä juhlaa haalarirumbaan verrattuna! Ihmettelen tosin Neitiä pukiessani, miksi jo lasten vaatteiden kaula-aukoista on tehty niin nafteiksi, että kenelläkään ei voi olla niiden kanssa kivaa. Ei lapsella, jonka korvat meinaavat juuttua puseroon eikä aikuisella, joka joutuu paitaa lapselleen kiskomaan. Nepparit vain katoavat näistä kaula-aukoista jossain vaiheessa. Mutta miksi?


Äidin välikommentti: yksi niistä helatorstain kirppislöydöistä, joihin sorruin anopin jättäessä minut muutamaksi minuutiksi yksin. Oli myyjän äidin/anopin itse-tekemä teeppari ja niin suloinen, että ei sitä voinut jättää ostamatta. Ja istuu Neidille, kuin nakutettu. Eikä helpolla lähde pois. :)
09:40 Saavumme mummulaan, jossa mummu jo odottaakin ja lapset jäävät pihalle. Vaari lähtee Selloon, ilmoitan tulevani kohta perässä. Ehdimme kuitenkin saada pihalla pyörimään pallon heittoringin. Pallo kiertää mummulta Tyypille, Tyypiltä minulle ja minulta mummulle. Tyyppi jaksaa hakea aina pallon jos se putoaa maahan. Mikäs termiä se proffa hesarissa käyttikään? Aivan: lapsilähtöistä toimintaa.


09:50 Lähden parturiin. Ehdin käydä ensin Lidl:ssä hakemassa leivät ja vaipat sekä neuvoa hississä tapaamani vanhemman pariskunnan Leppävaaran terveyskeskukseen, vaikka alkuun epäilenkin, ettei Leppävaarasta enää löydy sellaista. Onneksi muistini ei kuitenkaan vielä petä niin pahasti. Sen verran monta kertaa olen siellä itsekin käynyt.

10.30: Parturista lähtiessäni huomaan, että siskoltani on tullut viesti. Serkkupojatkin ovat ehtineet mummulaan ja saippuakuplien puhalteluun tarvittaisiin täydennystä. Vastaan hoitavani asian. Puolisen litraa nestettä Messin kuvalla varustettuna maksaa Prismassa 5 euroa. Vaikuttaa kovalta hinnoittelulta. Odotas, löytyykin suht saman kokoinen pullo, jossa on puhallusvempainkin mukana. Hintaa ei löydy mistään, mutta tuskin se voi yli viittä euroa maksaa. Nelivuotias tai nuoremmat eivät vielä Messistä paljon perusta. Maksakoot vanhempien lasten vanhemmat tuon vitosen. Tämä maksoi kassalla kolme euroa. Säästöä 40 prosenttia.

10.40: Alkoon hakemaan skumppaa päivänsankarille. Lahjakassikin sopii pullon värimaailmaan. Koska kyseessä on miespuolinen kollega ja olen menossa yksin, kortti saa nyt jäädä.

11:00 Takaisin mummulassa. Serkkupojat kikattavat kilpaa talon nurkalla ja huutavat toinko saippuaa. Puhaltelen kuplia ja pojat jahtaavat niitä. Neiti ja toinen serkkupoika leikkivät sisällä mummun kanssa. Saippuakuplaleikki ei oikein ota tulta alleen, joten viritellään perinteisempi palloleikki: tuoleista tolpat ja menen maaliin. Lasten ilmeistä näkee, että nyt lähtee! Onnistun melko pitkään torjumaan palloja, mutta sitten niitä alkaa tulla samaan aikaan. Tulevia Messejä selkeästi.


11.50: Mummu kutsuu syömään. Ilmoitan rankkarispesialisteille, että kummallakin on vielä 5 vetoa jäljellä. Tyyppi nokittaa saman tien kymmeneen. Tiukka neuvottelija. Suostun siihen ja joudun saman tien venymään paraatipelastuksiin.

12:00 Lounasaika. Ruoka tuntuu maistuvan melko hyvin.

12:25 Ruoan jälkeen on vielä aikaa palloilla. Neitikin tulee ulos. Aloitan pohjustuksen koskien kotiinlähtöä saman tien. Mummu katkaisee ajatuksen tullessaan ulos vesimeloniviipaleiden kanssa. Sama se, maistuu näin lämpimässä taivaalliselle! Herkutteluhetken jälkeen jatketaan peliä ja minä jatkan pohjustustani kotiin lähdöstä. Käyn laittamassa auton käyntiin ja ilmastoinnin täysille, pakkaan kamat ja Neidin autoon. Tyypin kanssa neuvotellaan vielä.

12:50 Saan kuin saankin Tyypin autoon ilman merkittävää huutorumbaa. Paljon se kuitenkin vaati. Samoin Neidin pitäminen hereillä kotimatkan ajan. Joka liikennevaloissa uusi lelu käteen ja musiikkia vähän liian kovalla. Tyyppi huomauttaa siitä ja väännän volyymia hiljemmalle.

13:10 Ehdimme kotiin ja laitan lapset saman tien käsien pesun kautta nukkumaan. Taisi jopa onnistua. Aurinko paistaa ja terassilla on todella lämmin. Puran mummulta saamani multapussin kolmeen ruukkuun ja istutan niihin sopivat sekoitukset vaimon hankkimia kukan siemeniä. Sitten Urheilusanomat käteen. Tämä se on elämää!!

15:15 Herätän Tyypin, joka ilmoittaa, ettei halua vielä nousta. Kerron sen sopivan, mutta sitten täytyy olla hiljaa, koska Neiti nukkuu vielä.

15:25 Tyyppi tulee itsekseen alas, teen ruokaa. Pääsen helpolla, koska bolognese –kastiketta on vielä jäljellä. Ei tarvitse kuin keittää pastaa lisäksi. Pastabolognese (tai pastawhatever) on ainakin meidän taloudessa sellainen hitti, että sitä menee joka kerta.

15:50 Neiti herää, vaihdan kuivan vaipan ja istutan hänetkin alakertaan syömään. Pasta maistuu hänellekin.

16:40 Vaimo tulee kotiin, lähden lähes samalla oven avauksella nelikymppisille.

17:45 Tapaan toisen työkaverini Casa Largossa, vaihdamme kuulumiset skumppalasillisten äärellä ja siirrymme juhlapaikalle ravintola Torniin. Juhlat ovat mukavat ja on kiva tavata monta työkaveria pitkästä aikaa ja myös uusia tuttuja. Tilassa on myös videotykki ja scriini. Suomihan hoitaa Valko-Venäjän suht helposti, kuten oli odotettukin. Laine oli valitettavan kovassa tikissä Liigan finaaleissa, sama tahti jatkuu onneksi edelleen.


01:00 Kollegat houkuttelevat vielä jatkoille Teatteriin. Ilmoitan illan valitettavasti loppuvan osaltani tähän, koska lasten kanssa väsyneenä touhuaminen ei koskaan oikein toimi.

01:10 Olen Kampin bussiterminaalissa, jossa homma taasen toimii. Burger King on auki neljään ja 110 lähtee aivan sen vierestä parinkymmenen minuutin kuluttua. Syön nopean hampurilaisaterian ja siirryn bussiin. Hieman ramaisee, mutta kohta pääsee nukkumaan.

02:00 Jään pois Mankkaan pysäkillä ja fiilistelen lämmintä ja raikasta yöilmaa. Ketään ei näy missään. Koti-isän hetkellinen täydellinen vapaus on koskettavasti läsnä suomalaisen miehen mielessä juuri tällaisessa hetkessä.

02:15 Kotona, iltatoimet ja hyvää yötä!

15.5.16: Matkalla Mimmilään


Kun matkalla mummolaan matkustetaan jalkapatikalla ja kympin ratikalla, matkustettiin me eilen Tyypin kanssa Mimmilään U-junalla. Mutta kuten Mimmi osuvasti sanoikin, niin kyllähän mummolaan tai no, meidän tapauksessa Mimmilään täytyykin matkustaa junalla peltoaukeiden (Kauklahden ja Luoman) läpi. Harmi vain sinällään, että me hyppäämme junan kyytiin Kauniaisista, joten voipaperiin kääräistyjä eväsleipiä ei päästä syömään junan kyydissa Pasilan kohdalla.


Äidilläni on toisessa olkapäässään vähän ongelmaa, joten olin luvannut mennä auttamaan kevätsiivouksessa mattojen tamppaamisen ja verhojen vaihdon kanssa. Olen viettänyt niin aktiivisesti aikaa työpöydän ääressä, että oli selvää, että Tyyppi lähti matkaan mukaan jo heti aamusta ja isi sitten seurasi perässä Neidin kanssa päikkäreiden jälkeen. Mimmilässä nimittäin syödään aina poikkeuksetta räiskäleitä iltapäivisin.

Aamupäivällä ei vielä satanut, joten samalla kun minä pistin tampaten mattoja, Tyyppi löysi Puh-karhuineen tekemistä pihan leikkimökin kevätsiivouksen merkeissä. Ja tietysti Tyyppi halusi myös tampata mökin mattoja.



Tampattuani 4 mattoa sainkin sitten jo sellaisen allergia-kohtauksen, ettei samanlasta ole ollut vuosiin. Olen allerginen sekä siitepölylle, että eläimille, ja äidilläni on koira. Maailman tai ainakin Kirkkonummen höntein Pluto- eli Neidin mukaan Puppu-koira. Onneksi Pluton mielestä myös Tyyppi ja Neiti ovat tosi jees, koska nämä jaksavat heittää palloja noudettaviksi lähes kyllästymispisteeseen asti.

En tosiaan ajatellut, että mattojen tamppaus aikaansaisi ihan näin hurjaa kohtausta, koska syön kuitenkin siitepölykauden aikana säännöllisesti antihistamiinia. Mutta mutta väärässäpä olin! Onneksi oli silmätipat messissä, koska Tyypille tiputellaan nyt päivittäin 2-4 kertaa tipat silmiin. Alkuillasta kotona niiskutin vielä helpotukseksi nenäsumutetta sekä keuhkoputkia avaamaan astma-lääkettä ja aamulla oireet olivat vihdoin ohi. Huh.

Tyypin mielestä parasta eilispäivässä oli se, että sai Mimmin kanssa paistaa yhdessä räiskäleitä. Ja syödä määrättömän määrän irtokarkkeja! Ja lounaaksi nakkeja ja ranskalaisia. Mimmilässä on Mimmilän herkkusäännöt.



Miten paljon iloa ja riemua 4-vuotias voikaan vehnäjauhopurkista repiä!


Päikkäriajan jälkeen aviomies ja Neitikin ehtivät Mimmilään. Räiskäleet paistuivat ajoissa valmiiksi. Tyyppi todella ahkerasti vahtikin Mimmin kanssa ettei yksikään päässyt palamaan liikaa, vaan juuri sillai hieman ja sopivasti. Ja ehkä lienee sanomattakin selvää, että jokainen räiskäle tuli syödyksi.

Mimmin erikoisuuksiin kuuluu tosiaan lettujen paisto. Kun Mimmi muutti omaan kotiinsa Mimmilään viime vuonna, hän ilmoitti, että aina kun Tyyppi tai Neiti haluaa lettuja, hän niitä paistaa. Ekalla kerralla Mimmi paistoi pikkulettuja, mutta seuraavalla kerralla tekikin isoja lettuja eli räiskäleitä. Ja räjäytti kyllä sillä kirjaimellisesti pankin Tyypin mielessä: onhan se nyt ihan eri asia syödä isoja, kuin pikkulettuja! Niinpä Tyyppi on tehnyt selväksi ettei Mimmi enää koskaan paista mitään pikkuisia lettuja vaan aina räiskäleitä.
 


Eilinen päivä vietettiin Mimmilässä ja tämä päivä vietettiin iltapäivän ja alkuillan osalta Lintsillä. Viikonlopusta on erittäin onnistuneesti ammennettu latausta jälleen uuteen työviikkoon!

Kiinnostaisiko teitä muuten lukea fiiliksiä töiden ja kotiarjen yhteensovituksesta? Tai olisiko muita postaustoiveita?

12.5.16: Iltapala-pöydässä


Ajattelin jakaa eilisiltaisen lasten keskeisen juttutuokion myös täällä..

Tyyppi Neidille:

"Sanotko hauva?"
"Sanotko pallo?"
"Sanotko kissa?"
"Sanotko nalle?"
"Sanotko maito?"
"Sanotko Ammu?"
"Sanotko pupu?"
"Sanotko jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut?"

#lovethesetwo ❤❤❤ Arkirealismia parhaimmillaan.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Into the woods


Tyyppi ja Neiti ovat molemmat molemmat ykakaks yllättäen innostuneet piirtämisestä ja värittämisestä. Niinpä monena iltana ruokapöydän ovat vallanneet nämä kaksi pientä taiteilijaa ja äiti ja isi ovat saaneet ehdottaa eri aiheita toteutettaviksi. Ykkösaiheena tällä hetkellä ovat ehdottomasti erilaiset hirviöiden ja mörköjen täyttämät hurjat metsät.


Lapsilla käytössä olevien piirustusvälineiden eli liitujen, värikynien ja tussien on oltava laadultaan hyviä ja sellaisia, että väriä irtoaa helposti eli pigmenttiä on riittävästi. Värikynissä ja liiduissa on mielestäni paljon laadullisia eroja. Ainakin meillä molempien lasten innostus ja kiinnostus loppuu kuin seinään, jos toteutus osoittautuu liian haastavaksi.

Tyyppi sai viime vuonna joululahjaksi laadukkaat Stabilo Trio-puuvärikynät. Kynän malli on perinteistä paksumpi ja kun kynäote on nyt päiväkodissa viskaritehtävien myötä opittu, niin nämä ovat osoittautuneet ehdottomasti parhaan mallisiksi edistämään kynäotteen pitoa. Nämä ovat vielä liian pitkiä Neidin käteen, mutta onneksi samaisia kyniä myydään myös lyhyempänä mallina.

Stabilo Trio 12 väriä, pitkä 5,95 € / Suomalainen kirjakauppa
Stabilo Trio 12 väriä, lyhyt 3,95 € / Suomalainen kirjakauppa
Eilen kävimme ostoksilla kauppakeskus Kaaren Suomalaiseen kirjakaupassa. Meillä etenkin Neiti on piirtänyt paljon Turkista ostamillani Faber Castellin väriliiduilla. Nämä kyseiset liidut ovat kuitenkin aika öljyiset ja tuhraantuvat helposti paperilla. Sen vuoksi halusin meille myös toisenlaiset liidut.


Kerroinkin Suomalaisen myyjälle, että etsinnässä ovat sellaiset tietyt väriliidut, joilla olen itse vuosia vuosia sitten piirtänyt ala-asteella. Ja jotka ovat pakattuina sellaiseen punaiseen rasiaan. Myyjä tiesi välittömästi mitkä liidut ovat kyseessä. Paketin ulkoasu on vuosien takaisesta uudistunut. Lapsille esittelin nämä kyseiset liidut hirviömetsän piirustusliiduiksi.


Caran d´Ache vahaliidut, 10 väriä, 7,95 € / Suomalainen kirjakauppa
Piirtämisen lisäksi Tyyppi on nyt innostunut kirjoittamaan sanoja ja kirjaimia. Liiduilla ja värikynillä tarkan jäljen tekeminen on hankalampaa, joten näissä Tyyppi on saanut ottaa avuksi tussit. Harjoituskirjan sivuista tussin jälki menee helposti sivun läpi, joten kirjan kirjaimia harjoitellaan lyijykynällä. 

Colortime-tussit, 12 kpl 6,90 € / Sinelli

Piirtäminen on kyllä ihan parhaita mahdollisia tapoja viettää aikaa sisällä. Ja samalla kasvattaa lasten (ja aikuisten) mielikuvitusta, kun voi piirtää ihan mitä ja millaisia kuvia tahansa. Ainoa miinuspuoli tässä piirrustamis-innostuksessa liittyy siihen, kun värikynät, tussit ja liidut löytävät toisinaan lasten sormissa tiensä keittiön seiniin...